Vaaleissa ehdokkaat kertovat kilpaa mitä tulevaisuudessa tekisivät toisin tai paremmin. Poliittista työtä tehdään kuitenkin vaalien jälkeen monen vuoden ajan. Siksi olen aina uskonut ennemmin omien arvojen esittelyyn ja laajempien tavoitteiden visiointiin, kuin tarkkojen vaalilupausten antamiseen.

Neljä vuotta sitten kunnallisvaaleissa 2012 visioin tulevaisuuden Turun olevan ”liikkuva”, ”läheinen” ja ”lahjakas”. Noiden kolmen otsikon alle olin koonnut suuntaviivoja ja tavoitteita valtuustotyöskentelyyn.

Juuri tänään on hyvä päivä pysähtyä katsomaan mistä olen tullut, jotta voin taas jatkaa matkaa eteenpäin. Siksi olen tässä blogikirjoituksessani tarkastellut kuluneella valtuustokaudella tekemiäni aloitteita, ajamiani asiakokonaisuuksia ja tärkeinä pitämiäni päämääriä. Hahmottelen näitä noiden 2012 laatimieni visioiden alle. Kiinnostavaa nähdä, miten olen täyttänyt omia tavoitteitani valtuustotyöskentelylle. 🙂

 

Olen tullut mukaan politiikkaan urheiluseuratoiminnan kautta ja siksi liikuntapolitiikka on ollut minulle aina luonteva kotikenttä. Toimin ensimmäisellä valtuustokaudellani liikuntalautakunnan puheenjohtajana ja siten seuraan edelleen tiiviisti liikuntapolitiikkaa Turussa. Monet omalla puheenjohtajakaudellani tehdyt avaukset ovat edenneet viimeisen neljän vuoden aikana ja toiset osoittautuneet menestyksekkäiksi ratkaisuiksi.

Liikunnan olosuhdeasioiden pitäminen esillä on ollut koko kaupunginvaltuutetun urallani aina esillä. Erityisesti Palloiluhalli –hankkeen edistäminen on ollut yksi konkreettisista asioista. Siksi olikin todella palkitsevaa, että sain pitää puheen palloiluhallin peruskiven muuraustilaisuudessa.

Toimivan ja riittävän palloiluhallin puute on näkynyt harrastajamäärissä, sekä toiminnan laadussa. Palloiluhallin puuttuminen on vaikeuttanut kilpajoukkueiden toimintaa, sekä lasten ja nuorten harrastamista. Siksi on hienoa, että hanke lopulta etenee kaikkien näiden vuosien jälkeen.

Parempien liikuntaolosuhteiden eteen olen tehnyt paljon myös menneellä valtuustokaudella. Viime aikoina olen pitänyt esillä ennen kaikkea voimistelun riittäviä olosuhteita. Harrastajamäärät voimistelussa ovat huimat, mutta lajinomaiset harjoittelumahdollisuudet ovat täysin riittämättömiä. Uskon ratkaisujen olevan lähellä, kun Kupittaan kampushanke ja sen ympärille suunnitellut ohjeisharjoittelumahdollisuudet vihdoin etenevät.

Muita viime vuosina edistämiäni liikuntainvestointeja ovat mm. Samppalinnan maauimalan peruskorjaus sekä katetun katsomon saaminen Kupittaan pesäpallostadionille. Kaikki nämä hankkeet ovat tärkeitä ja niille on olemassa varsin hyvät perusteet.  Lisäksi tietysti ulkoilureitit sekä koulujen ja päiväkotien pihat ovat tärkeitä lähiliikuntapaikkoja. Näitä helposti lähestyttäviä liikuntapaikkoja voidaan kunnostaa pienilläkin investoinneilla isoa joukkoa liikuttaviksi!

Lähiliikuntapaikkoja sekä niiden parannuksia ja kunnossapitoa olen ollut edistämässä myös niin sanotun ”Eviva!” -hankkeen kautta. Lanseerasimme hankkeen liikunta-, kulttuuri- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajiston voimin aikanaan saadaksemme panostuksia ennaltaehkäisevään vapaa-ajantoimintaan yli toimialarajojen sekä yhteistyössä julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Hanke on tutkitusti ollut tuloksekas ja sen alueelliset vaikutukset jatkuvat eri puolella Turkua edelleen.

Turku on myös monien upeiden urheilutapahtumien näyttämö. Pienilläkin parannuksilla voisimme kohentaa entisestään kaupunkimme liikuntapaikkoja ja siksi jätin kuluvalla kaudella valtuustoaloitteen Urheilupuiston houkuttelevuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.

Entisenä liikuntalautakunnan puheenjohtajana olen ylpeä siitä, Turku kuuluu kuntiin, joissa liikuntamahdollisuuksien näkökulmasta moni asia on hoidettu hyvin. Parantamisen varaa on kuitenkin edelleen. Lasten ja nuorten harrastamisen mahdollisuudet on turvattava jokaiselle. Tein kuluvalla kaudella avauksen ja valtuustoaloitteen lasten ja nuorten ”harrastustakuusta”. Siinä ehdotetaan, että Turku ryhtyy toimiin varmistaakseen, että jokaiselle lapselle saadaan vähintään yksi harrastus. Olen todella iloinen, että tämä avaus on saanut positiivisen vastaanoton kaupungissa ja toimenpiteitä sen edistämiseksi on jo käynnissä. Kokoomuslaiset ovat myöhemmin tehneet kymmeniä vastaavia aloitteita ympäri Suomen, mikä on myös erinomainen asia.

Ennaltaehkäisyn periaate on niin ikään määrittänyt vahvasti aina päätöksentekoani. Mielestäni panostuksia tulee tehdä matalan kynnyksen palveluihin ja sinne, missä kaupunkilaisille voidaan tarjota hyvinvointiin johtavia palveluita, kuten juuri vapaa-ajan palveluita.

Seurat ja järjestöt ovat tärkeä voimavara Turulle kaupunkilaisten hyvinvoinnin tukemisessa. Olenkin pitänyt paljon esillä seurojen toimintamahdollisuuksien tukemista mm. purkamalla tarpeetonta sääntelyä ja säilyttämällä vapaaehtoistyön verottomuus jatkossakin. Tietoisuutta työttömien mahdollisuudesta tehdä vapaaehtoistyötä työttömyysturvaa menettämättä on syytä parantaa, ja samalla lisätä vapaaehtoistyön arvostusta. Vapaaehtoistyö on yksi seurojen toimintamahdollisuuksien kulmakivistä. Puheenjohtajuuskautenani uusittiin muun muassa seurojen avustusjärjestelmää läpinäkyvämmäksi ja reilummaksi. Kuluneella kaudella on edistetty koko kaupungin kattavaa avustusrekisteriä. 

Turku on upea urheilukaupunki ja meidän tulisikin tehdä Sportti-Turusta kaupungin vetovoima- ja kilpailutekijä. Olenkin kaikki kuluneet vuodet edistänyt vahvasti sitä, että liikunta ja urheilu määriteltäisiin jo strategisella tasolla Turun vetovoima- ja kilpailutekijöiksi. Tämäkin työ etenee vauhdilla ja uskon, että tulevalla kaudella yhteistyö tiivistyy entisestään ja Turku profiloituu vieläkin vahvemmin nimenomaan urheilukaupunkina.

 

 

Palveluita arvioidessa yksi tärkeimmistä kriteereistä (laadun lisäksi) on niiden saavutettavuus. Esimerkiksi terveys-, opetus- ja päivähoitopalveluita tulisi löytyä kohtuullisen välimatkan päästä jokaisen kaupunkilaisen kotia. Palveluita kehitettäessä myös teknologia tuo omia mahdollisuuksiaan esimerkiksi ajanvarauksiin. Sekin on saavutettavuutta.

Kuluneella valtuustokaudella olen esittänyt esimerkiksi, että Turun kaupunki siirtyisi varhaiskasvatuksessa sähköisiin kirjauksiin ja tuntiperusteiseen laskutukseen. Varhaiskasvatuksen on tulevaisuudessa voitava monellakin tavalla vastata mm. muuttuvista työmarkkinoista aiheutuviin erilaisiin palvelutarpeisiin, eli tarjottava paremmin joustoa ja vaihtoehtoja perheiden tilanteisiin. Tuntiperusteisuus onkin nyt päiväkotien arkea ja myös sähköiset kirjausjärjestelmät tekevät tuloaan tulevana syksynä. Se helpottaa henkilökunnan arkea, mutta ennen kaikkea vapauttaa heidän aikaansa paperityöläisiä siihen kaikkein tärkeimpään, eli laadukkaaseen lasten varhaiskasvatukseen.

Lähipalveluihin liittyen olenkin ollut edistämässä niin isoja uudistuksia, kuin pienempiä mutta yhtä lailla tärkeitä yksityiskohtia. Yksi hyvin konkreettinen valtuustoaloite, jonka olen jättänyt tässä ihan viime aikoina, on aloite Moikoisten päiväkodille johtavan suojatien turvallisuuden parantamiseksi. Liikenneratkaisuiden, pyöräteiden ja kävelyteiden yhteensovittamisessa turvallisuus on tärkeä näkökulma saavutettavuuden, sujuvuuden ja kestävyyden rinnalla.

Asumisen ratkaisuilla voidaan vahvasti myös vaikuttaa saavutettavuuteen. Monissa suurissa kaupungeissa vuokra-asuntotarjonnasta on huutava pula. Tein viime syksynä valtuustoaloitteen välivuokramallin käyttöön ottamiseksi Turussa. Mallissa yksityiset vuokranantajat otetaan paremmin mukaan asuntotarjontaan siten, että Y-Säätiö ja kaupungit takaavat vuokranmaksun vuokranantajalle. Järjestely hyödyttää kaikkia osapuolia, sillä asunnontarvitsija löytää kohtuuhintaisen kodin ja kunnat saavat helpotusta asuntopulaan. Välivuokrauksella voitaisiin saada vuokra-asuntoja nopeasti tarjolle, sillä siinä hyödynnetään olemassa olevaa asuntokantaa. Olen edistänyt asiaa myös valtakunnan tasolla.

Kaikkiaan kaupunkilaisilla tulisi olla mahdollisuus itse päättää palveluidensa hankkimisesta. Kannatan lisää valinnanvapautta. Asiakkaan näkökulmasta lienee yhdentekevää, kuka palvelun tuottaa ja mikä taho taustalla on, kunnan palvelu pelaa ja hinta on kohdillaan. Palveluseteli on oiva keino, jota kannattaisi hyödyntää nykyistä laajemmin.

Myös luonnonsuojeluun liittyvät asiat kuuluvat läheisesti lähiympäristöömme. Itämeren suojelun edistäminen on ollut keskeinen poliittinen teemana koko sen ajan, kun olen politiikassa ollut mukana. Kuluneella kaudella olen muun muassa tehnyt valtuustoaloitteen roska-astioiden ja lasinkeräyspisteiden lisäämisestä kulkureittien varrelle ehkäisemään merten roskaantumista. Roskaantumisen ehkäisy on työ, jota tulee aktiivisesti jatkaa niin kauan, kunnes yksikään roska ei enää päädy sinne mihin se ei kuulu. Roskasta vapaa kaupunkikuva ja puhdas luonto ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä ja kaupunkiviihtyvyyden lisääjiä.

Jätteen syntymistä kaiken kaikkiaan tulisi ehkäistä kaikin mahdollisin tavoin ja siksi olen tehnyt myös valtuustoaloitteen hävikkiruoan ohjaamisesta ruoka-apua tarvitseville. Tähän liittyy ekologisen vastuun lisäksi tärkeä sosiaalinen näkökulma.

Myös meriläjityksen tuomia ympäristöongelmia olen ehtinyt kuluneen valtuustokauden aikana pohtia. Satamatoimintojen yhdistämisestä voisi etsiä ratkaisua ongelmaan. Nykyistä Turun satama-aluetta on ruopattava säännöllisesti, jotta väylää on mahdollista käyttää. Ruoppausjätteen läjitys on kuitenkin ongelmallista, sillä ruoppausmassa on sisältänyt myös ympäristölle haitallisia aineita. Lisäksi massojen läjitys lisää vesien samentumista jo muutoinkin kuormitetulla Airistolla.

Kansanedustajana olen saanut olla edistämässä Turunkin merellisen ympäristön kannalta tärkeitä tavoitteita, niistä merkittävimpänä saariston jätehuoltotyöhön viime syksynä myönnettyä tärkeää tukea. Olen pitänyt aihetta esillä vuodentakaisista budjettineuvottelusta lähtien, sekä tehnyt lukuisia toimia investointiavustuksen saamiseksi, niin budjettiehdotuksen, toimenpidealoitteen kuin lisätalousarvion muodossa. Olen huojentunut, että tuki vihdoin myönnetään, sillä saariston jätehuollon suhteen elettiin jo ”yliajalla”. Meille turkulaisille Itämeri on aina läsnä ja sen puhtaus sydämen asia.

Pyörätieverkostojen laajentamista olen ajanut vahvasti kaikkina vuosinani valtuustossa. Olen kannattanut mm. Humalistonkadun pyörätietä ja viime keväänä tein valtuustoaloitteen kaupunkipyörätoiminnan aloittamisesta Turun kaupungissa.

I många städer planeras nu anskaffning av egna stadscyklar. Enligt mig kunde stadscyklar väl fungera som en del av kollektivtrafiken i Åbo. Utöver att cyklarna skulle erbjuda ytterligare en möjlighet till motion, såväl för stadsbor som turister, skulle de även vara ett steg mot en mer miljövänlig framtid.

Ehdottamani kaupunkipyörät tulevat siis käyttöön ensi vuoden keväänä. Ne täydentävät hyvin joukkoliikenteen palveluita. Tulevaisuudessa pikaraitiotie olisi mielestäni tervetullut lisä kaupungin liikenteeseen. Se on ennen kaikkea kaupunkikehityksen kannalta keskeinen tavoite, mutta myös ympäristöystävällinen kulkupeli.

Liikkumisen ratkaisuista yksi josta olen puhunut, on tietysti Tunnin juna. On ollut todella hienoa, miten alueen poliitikot ovat yhdessä edistäneet tätä koko seudun kannalta tärkeää hanketta. Oma näkökulmani on, ettei riitä, että Tunnin juna tuo pääkaupunkiseudun työpaikat lähemmäs. On pohdittava keinoja, joilla Turun seudun houkuttelevuus yritysten silmissä kasvaa Tunnin junan tuomien etujen lisäksi. Ei siis lähdetä vain junan mukana muualle, vaan vedetään markkinoita Turun suuntaan.

 

Positiivinen rakennemuutos tuo tullessaan paljon mahdollisuuksia työllisyyden parantamiseksi Turussa. Isojen yritysten lounaiselle Suomelle tuoma positiivinen vaikutus välittyy markkinoilla eteenpäin, mutta sitä on osattava myös hyödyntää. Erityisesti pk-yritysten tarpeisiin pitää nyt kiinnittää huomiota, sillä niihin voi rakennemuutoksen yhteydessä syntyä paljon lisää työpaikkoja ja laajemmalla skaalalla erilaisille osaajille. Siten voimme saada ratkaisuja myös akateemiseen työttömyyteen, josta Turku on kärsinyt jo vuosien ajan.

Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 antoi Turulle hyvät eväät kehittyä myös luovan talouden keskuksena. Työ ei päättynyt juhlavuoden päättymiseen, vaan hyviä toimintoja on syytä jatkaa ja kehittää edelleen. Itse näen kulttuurin laajasti, sen voidaan nähdä tarkoittavan lähes mitä vain, mikä tuottaa hyvinvointia kaupunkilaisille. Korkeakulttuurin lisäksi vapaan kentän toimintaa ja underground kulttuuria, kaupunkifestareita, kirpputoreja, katukahviloita, urheilukilpailuja ja kansainvälisyyttä.

Kansanedustajana minulla on ollut mahdollista edistää yhtä Turun näkökulmasta merkittävää kulttuuriasiaa, nimittäin Av-alan tuotantokannustimen perustamista. Turku on merkittävä elokuvakaupunki ja siksi audiovisuaalisen alan tuotantokannustinjärjestelmän luomisella on alueellemme tärkeä työllisyysvaikutus.

Järjestelmän tarkoituksena on houkutella kansainvälisiä, isoja elokuva- ja tv-tuotantoja Suomeen. Järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden osittaispalautuksiin tuotantokuluista – siis palveluista, joita kuvausprosessissa käytetään. Av-kannustin tulee lisäämään kansainvälisten tuotantojen määrää sekä niissä käytettävien budjettien suuruutta. Toki kannustin palvelee myös kotimaisia tuotantoja.

Kannustin tuo töitä ja isoja asiakkaita monille paikallisille pienille toimijoille, yksinyrittäjille ja toiminimille. Kannustimesta saatava hyöty ei kuitenkaan rajoitu av-alaan, sillä tuotannot käyttävät kuvatessaan merkittäviä summia av-palveluiden ja jälkituotannon lisäksi myös esimerkiksi majoitukseen, logistiikkaan ja ravintoloihin. Toki kansainvälisten tv- ja leffatuotantojen kuvauspaikat tuovat aina myös brändiarvoa, mikä taasen tukee hyvin esimerkiksi matkailuyrittäjyyttä. Järjestelmä on nyt jo tuonut uutta työtä Turkuun ja Turun seudulle.

Nuorisovaltuuston perustaminen on ollut yksi itselleni tärkeä tavoite, jota ajoin ensimmäisen kauden valtuutettuna. Tällä toisella valtuustokaudellani olen saanut kunniatehtävän toimia Nuorisovaltuuston kummivaltuutettuna. Kahden muun kummivaltuutetun kanssa teimme kuluvalla kaudella aloitteen, jotta Turun nuorisovaltuustolle myönnettäisiin vihdoin puhe- ja läsnäolo-oikeus kaikkiin kaupungin lautakuntiin sekä valtuuston seminaareihin.

Barn och ungdomar är i många avseenden beroende av de vuxnas välvilja och hjälp när det gäller att för-verkliga deras rättigheter. Det är viktigt att vara medveten om och ta hänsyn till detta när man skapar verksamhetsmöjligheter för barn och ungdomar. I fall man vill få barn och ungdomar med i kommunens beslutsfattande borde man fundera vilkä ärenden är sådana som ”gäller barn och ungdomar” och varför vissa ärenden inte skulle höra till dem. Och hur uppskattas ungdomarnas åsikt i beslutsfattndet efter att de har blivit hörda?

Lasten ja nuorten osallisuus edellyttää paitsi omaehtoista kiinnostusta, mutta myös kokemusta siitä, että voi vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin sekä saada mahdollisuudet tehdä päätöksiä ja kantaa vastuuta. Siksi Turun nuorisovaltuuston ja Turun lastenparlamentin toiminnasta on pidettävä huolta ja varmistettava, että toiminta ei jää näennäiseksi vaan lapsia ja nuoria aidosti kuullaan ja heidän kanssaan keskustellaan kaupungin asioista.

 

—

Politiikassa asioita edistetään ennen kaikkea virallisten kokousten ulkopuolella. Valtuustosalissa sinetöidään päätökset, mutta varsinainen vaikuttamistyö tehdään kauan aikaisemmin! Kokemuksesta on tässä suhteessa hyötyä, sillä tunnen toimintatavat ja tiedän, miten valmistelu etenee ja missä vaiheessa on tärkeää olla aktiivinen.

Olen lähes päivittäin tekemisessä jonkun Turkuun tai Varsinais-Suomeen liittyvän asian kanssa. Tunnen ison osan virkamiehistä valmistelutyön taustalla, samoin kuin poliitikot yli puoluerajojen, sekin helpottaa vaikuttamista. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ovat poliitikon tärkein taito, sillä mitään ei saa eteenpäin yksin.

Kuntapolitiikassa minulle tärkeitä aiheita ovat jatkossakin kestävyys, yrittäjyys, ympäristö, perheiden palvelut ja nuorten asiat, ennaltaehkäisy, vapaa-ajanpalvelut, liikunta, kulttuuri ja sivistys. Minulla on edelleen palava into jatkaa työtäni näiden asioiden parissa.