Yhdysvaltojen syksyisen presidentinvaalin jälkipeli jatkuu vielä pitkään. Vaikka tilanne muuttui lähes hetkessä erittäin huolestuttavaksi yhteiskuntarauhaa järisyttäväksi hyökkäykseksi demokratiaa vastaan, on taustalla jo useita vuosia kierroksia ottanut vastakkainasettelun ja salaliittoteorioiden retoriikka. Trumpin kausi presidenttinä syvensi pitkään velloneita ongelmia entisestään. Yhdysvallat on täysin kahtiajakautunut. 

Keskiviikkona turvatoimet pettivät ja Yhdysvaltojen kongressiin tunkeutui presidentti Trumpin tukijoita. Vastaavaa ei ole nähty Yhdysvaltojen, yhden maailman vanhimmista demokratioista, historiassa. Historiallinen välikohtaus aiheutti Capitol-kukkulan evakuoinnin ja keskeytti Joe Bidenin valinnan vahvistamisen Yhdysvaltojen uudeksi presidentiksi. Kaupunkiin julistettiin ulkonaliikkumiskielto. Neljä ihmistä menetti henkensä. 

Tilanteeseen tiivistyy paljon viimeaikaisesta kehityskulusta. Ympäri maailman nopeasti levinneet uutiskuvat jäävät historiankirjoihin muistoksi Yhdysvaltojen demokratian häpeällisestä alennustilasta. Kuvavirran meemimäistä viestiä oli lähes vaikea uskoa todeksi. 

Vaikka yön uutisointia seurasi epäuskon vallassa, olisi jonkinlaisia tapahtumia pitänyt osata myös ennakoida. Jo kuukausia Trump on rakentanut tarinaa vaalien vilpillisyydestä ja pyrkinyt kiistämään presidentinvaalien tuloksen. Hän on myös kehottanut tukijoitaan toimimaan. Mielenosoituksia ja mellakoitakin osattiin odottaa, mutta siihen ei oltu varauduttu, että turkissomisteinen MAGA-joukko valtaa kongressin tilat etelävaltioiden liput liehuen. Toiminta vaikutti pikemminkin hämmentävältä kuin järjestäytyneeltä, mutta keskeistä on, että sillä onnistuttiin keskeyttämään demokratian toimivuuden kannalta keskeisin: poliittisten päättäjien vaalituloksen vahvistaminen. Kyseessä on vakava teko, jonka seuraukset ovat syvät.

Kaikesta huolimatta kongressi sai jatkettua äänten vahvistamista ja presidentinvaalien voittaja Joe Biden tulee vannomaan virkavalansa suunnitellusti Yhdysvaltain 46. presidenttinä 20. tammikuuta. Tulevaan presidenttikauteen liittyy toiveikkaita odotuksia, etenkin kun demokraatit voittivat lopulta koko värisuoran: Valkoisen talon lisäksi enemmistön sekä edustajainhuoneessa että senaatissa. On lohdullista, ettei valheisiin perustuva sekoilu lopulta kuitenkaan palkinnut edes lyhyellä aikavälillä, vaan enemmistö haluaa sittenkin ennemmin vakautta. 

Jakolinjat eivät kuitenkaan häviä presidentin vaihtumisen myötä, päinvastoin. Kahtiajakautuneen kansan yhdistäminen tulee olemaan Bidenin kauden haasteista keskeisin – ja vaikein. Trumpin takana on yli 70 miljoonaa äänestäjää, mikä on enemmän kuin hänellä oli neljä vuotta sitten. Iso osa Trumpin kannattajista kyseenalaistaa vaalituloksen edelleen ja myös Capitolin valtaus saa pelottavan laajaa tukea.

Tämä kannattajajoukko on valmis paitsi tukemaan Trumpia, myös uskomaan hänen villeimmätkin väitteensä ja toimimaan hänen puolestaan. Moni uskoo jopa käsittämättömimpiin salaliittoteorioihin ja piiloviesteihin. Kahden puolueen varaan rakentuneen Yhdysvaltojen demokratian tulevaisuuden näkymien kannalta on keskeistä se, miten asennoituminen Trumpiin nyt muuttuu ja miten Trumpin ja hänen kannattajiensa rooli jatkossa muodostuu etenkin suhteessa republikaanipuolueeseen. 

Oli pettymys, että vielä Capitolin tapahtumien jälkeenkin osa republikaaniedustajista äänesti Trumpin vaalivilppipuheita pönkittäen Bidenin valintaa vastaan. Viimeistään nyt republikaanien tulisi selkeästi asettua ”oikealle puolelle historiaa” puolustamaan demokratiaa, oikeusvaltiota ja laillisuusperiaatteita. Keskeistä on myös, että tapahtumat tutkitaan perusteellisesti ja syylliset joutuvat vastaamaan teoistaan. 

Yhdysvaltojen tilanne on tärkeä muistutus meille kaikille siitä, että demokratian puolesta tulee tehdä töitä joka päivä. Valheille, vastakkainasettelulle ja vihalle ei saa antaa tilaa. Faktoihin perustuva ja yhteistyöhön pyrkivä politiikka on varmasti tylsempää, mutta se on ainoa varma tapa rakentaa kestävästi yhteistä hyvää.