Yhä useampi kuluttaja on kiinnostunut siitä, miten hänen ostamansa tuote tai palvelu on tuotettu. Vastuullisuus onkin ollut jo pidemmän aikaa vahvistunut trendi, monin paikoin ihan keskeinen osa tämän päivän liiketoimintaa.

Kuluttajan on kuitenkin edelleen vaikea varmistaa valintojensa vastuullisuus. Useimmiten valveutuneemmallekin kuluttajalle on haaste selvittää varmasti, miten hyvin esimerkiksi ihmisoikeudet on jonkin tuotteen tuotannossa huomioitu. Siksi yritysten on mahdollista hankkia kilpailuetua toimimalla vastuuttomasti. Tilannetta ja kilpailuasetelmia voitaisiin selkeyttää yritysvastuulainsäädännöllä.

EU:n laajuisesti tuotantoa säädellään jo esimerkiksi kaivannaisteollisuuden ja konfliktimineraalien osalta. Esimerkiksi Ranskassa on lisäksi hyväksytty laki, joka edellyttää yrityksiä ehkäisemään ihmisoikeusrikkomuksia sekä ympäristöhaittoja läpi tuotantoketjujensa. Laki pohjaa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin.

Vastaavaa yritysvastuulakia tulisi viedä eteenpäin myös Suomessa. Kansallisten linjausten kautta voidaan edistää myös koko EU:n laajuista sääntelyä. Monimutkaisten tuotantoketjujen ollessa kysymyksessä, lienee mahdotonta täysin varmistaa yritysten toimien vastuullisuus. Lainsäädäntö voisi kuitenkin edellyttää riskien kartoitusta ja toimia niiden ehkäisemiseksi.

Koska suomalaiset yritykset toimivat jo lähtökohtaisesti varsin vastuullisesti, toimisi yritysvastuulainsäädäntö myös kilpailuvalttinamme kansainvälisillä markkinoilla. Kuluttaja voisi aina olla varma, että suomalaisten yritysten tuotteet ovat vastuullisia, kun jo lakikin sitä edellyttää. Liiketoiminnan kannalta on parempi olla edelläkävijä teemassa, jonka merkitys myös kannattavuuden näkökulmasta kasvaa koko ajan. Samalla edistettäisiin ihmisoikeuksien toteutumista ympäri maailman.