Kohta kymmenen vuotta sitten kirjoitin graduani monikansallisten yritysten yhteiskuntavastuusta. Yksi johtopäätökseni oli, että tulevaisuudessa vastuullisten toimintatapojen merkitys tulee vain kasvamaan. Yrityksillä ei yksinkertaisesti ole varaa olla toimimatta vastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Kuitenkin esimerkiksi ihmisoikeuksia poljetaan edelleen työpaikoilla ympäri maailman. Kansainvälisen työjärjestö ILOn mukaan 25 miljoonaa ihmistä on pakkotyössä ja 152 miljoonaa lasta joutuu tekemään työtä.
Miten voimme ostoksia tehdessämme tietää, onko jonkin tuotteen tuotannossa huolehdittu ihmisoikeuksista?
Ranskassa hyväksyttiin viime vuonna laki, joka edellyttää yrityksiä ehkäisemään ihmisoikeusrikkomuksia sekä ympäristöhaittoja läpi tuotantoketjujensa. Laki pohjaa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin.
Suomessa vastaavaa lainsäädäntöä ei ole. Lakimme ei siis edellytä yritysten ihmisoikeusvaikutuksista huolehtimista, vaan järjestely pohjaa vapaaehtoisuuteen. Vaikka moni yritys toimiikin vastuullisesti, mahdollistaa nykytilanne kilpailuedun hankkimisen vastuuttomalla toiminnalla.
Ranskan mallia kannattaa seurata tarkasti. Minusta vastaava lainsäädäntö sopisi Suomeenkin.
Monimutkaisten tuotantoketjujen ollessa kysymyksessä, lienee mahdotonta täysin varmistaa yritysten toimien vastuullisuus. Laki voisi kuitenkin edellyttää riskien kartoitusta ja toimia niiden ehkäisemiseksi.
Koska suomalaiset yritykset toimivat jo lähtökohtaisesti varsin vastuullisesti, toimisi yritysvastuulainsäädäntö myös kilpailuvalttinamme kansainvälisillä markkinoilla. Kuluttaja voisi olla varma, että suomalaisissa yrityksissä on tehty töitä ihmisoikeuksien puolesta, kun jo lakikin edellyttää vastuullisuutta.
Aihe on nyt monellakin tapaa ajankohtainen. YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030-ohjelmassa edellytetään ihmisoikeuksien vahvistamista. Samaan aikaan Euroopan komission Kestävän kasvun rahoitusta koskevassa toimintasuunnitelmassa ehdotetaan, että yrityksiltä edellytettäisiin toimitusketjujensa tuntemista.
Aikanaan gradussani kirjoitin, että yritysvastuulainsäädäntöä ei vielä ole, mutta sen aika tulee. Nähdäkseni sen aika alkaisi olla nyt. Liiketoiminnan kannalta olisi parempi olla edelläkävijä teemassa, jonka merkitys myös kannattavuuden näkökulmasta kasvaa koko ajan.
Yritysvastuulainsäädännöstä olisi monenlaista hyötyä. Eikä vähiten se, että sen kautta saataisiin ihmisoikeuksia vahvistettua työpaikoilla ympäri maailman.
Kuva: HannaSNy