Valikko 

Blogi

Varhaisempia toimia nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyyn

Julkaistu 10.3.2019

Nuorten mielenterveysongelmat ovat olleet kasvussa Suomessa. Taustalla olevat ongelmat ovat usein hyvin monisyisiä. Keskeistä ongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi on varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saa tuen koulupolulla, että ongelmiin tarjotaan varhainen tuki ja, että jokaisella lapsella ja nuorella on lähellään vähintään yksi turvallinen aikuinen.

Sosiaalisiin verkostoihin kuuluminen on tärkeää mielen hyvinvoinnin tukemiseksi. Koulutus, työ ja harrastaminen auttavat pitämään arjessa kiinni. Kuluneen hallituskauden aikana huomiota onkin kiinnitetty toimiin, joilla voidaan ehkäistä koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäämistä, sillä ulkopuolelle jäämisen tiedetään lisäävän merkittävästi syrjäytymisen riskiä. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä onkin saatu vähenemään. Erityisesti nuorten miesten tilanne on parantunut. Vuonna 2015 työn ja koulutuksen ulkopuolella oli nuorista miehistä 16,6 prosenttia. Tällä hetkellä luku on 11,7 prosenttia.

Toimia koulutuksen saavutettavuuden ja työllistymisen eteen on jatkettava, sillä yhtään nuorta ei saa menettää. Nuorten edellytyksiä menestyä koulupolulla ja työelämässä tulisikin lähteä rakentamaan aina varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta alkaen.

Varhaiskasvatuksella on tutkitusti vahva merkitys myöhemmän oppimisen näkökulmasta. Laadukas ja pedagoginen varhaiskasvatus on perusta, joka antaa hyvät eväät koulussa pärjäämiseen, sekä tasaa sosioekonomisesta taustasta johtuvia eroja. Mielen hyvinvointiin liittyviä taitoja voidaan myös opetella jo hyvin varhain, lapsen ikätasolle soveltuvilla keinoilla.

Jokainen lapsi tarvitsee tuekseen turvallisen aikuisen. Lapselle on tärkeää tuntea kuuluvansa yhteisöön, sillä kuuluminen luo turvallisuuden tunnetta. Mikäli tällaista turvaverkkoa ei lapsuudessa ole, voi nuori myöhemmin alkaa oireilla.

Useimmilla lapsilla perhepiiri toimii lähimpänä turvallisena ympäristönä. Näin ei kuitenkaan aina ole, esimerkiksi silloin, kun lapsen vanhempi kärsii mielenterveys- tai päihdeongelmasta. Kun vanhempi sairastuu, joutuu lapsi ottamaan vastuuta perheen asioista. Olisikin tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella on elämässään edes yksi luotettava ja turvallinen aikuinen.

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin puuttumisessa keskeistä olisi tunnistaa riskitilanteita jo ennen kuin lapsi tai nuori sairastuu. Jokainen lasten ja nuorten kanssa tekemisissä oleva aikuinen voi olla se tärkeä ihminen, joka kysyy mitä kuuluu ja tarttuu toimeen, jos huoli lapsen tai nuoren pärjäämisestä herää.

Palveluissa, taloyhtiöiden pihapiirissä ja harrastuksissa toimivilla aikuisilla on jokaisella tässä tärkeä paikka. Avun saaminen voi olla hyvin pienestä kiinni. Monet nuoret ovat tarvinneet vain yhden henkilön, joka on tarpeeksi painokkaasti ja rohkeasti antanut nuoren ymmärtää, että häneen voi luottaa ja hänelle voi avautua vaikeistakin ongelmista.

Varhainen tuki on avainasemassa. Ongelmien varhainen tunnistaminen, moniammatillisen tuen varmistaminen koulussa ja perheiden palveluissa sekä oikea-aikaisten palveluiden saatavuus ovat keskeisiä lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisessä. On kestämätöntä, jos vuosia jatkuneisiin ongelmiin päästään kiinni vasta, kun ne ovat ehtineet kasvaa ja kasaantua.

Terapiatakuu -kansalaisaloitteessa ehdotetaan säädettäväksi mielenterveyslakiin uusi pykälä, jonka mukaan perusterveydenhuoltoon sisältyy mielenterveyden häiriöiden soveltuva psykoterapia ja muu psykososiaalinen hoito.

Pidän aloitetta Terapiatakuusta tärkeänä, sillä liian usein nuori joutuu odottamaan palveluita liian kauan. Aloitteen mukaan nuori tarvitsisi hoidon tarpeen arvioinnin viimeistään kolmantena päivänä siitä, kun hän on ollut yhteydessä terveyskeskukseen.

 

Yksi kommentti artikkeliin “Varhaisempia toimia nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyyn

Vastaa käyttäjälle Jani Heiska Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *