Suomessa Veikkauksen pelien tuotolla on rahoitettu arvokkaita asioita: kulttuuria, urheilua, tiedettä ja monien sosiaalijärjestöjen tärkeää työtä. Tällä rakenteella on kuitenkin kääntöpuolensa: tärkeitä ja hyviä asioita rahoitetaan varoilla, jotka ihmiset ovat rahapeleille hävinneet. Suomalaiset pelaavat eniten Euroopassa ja iso osa etenkin peliongelmaisista on vähävaraisia tai muuten heikommassa asemassa yhteiskunnassa.
Suomessa pelikoneita löytyy laajasti kaupoista, huoltoasemilta ja kioskeista. Peliriippuvuudesta on vaikea irrottautua, kun pelikoneita on käytännössä mahdoton välttää arkisen asioinnin yhteydessä. Korona-viruksen vuoksi Veikkaus teki oikean päätöksen ja sulki peliautomaattejaan. Päätöksellä ehkäistiin viruksen leviämistä ja samalla oikeastaan ratkottiin osittain myös suomalaista peliongelmaa. Kannattiko pelikoneita enää avata jokaisen kaupan eteiseen uudelleen?
Veikkauksen kautta kertyvä rahoitus (joka on siis ihmisten pelaamiselle häviämiä rahoja) on joka tapauksessa ollut laskemassa. Budjettiesityksessään hallitus lupasi korvata Veikkaus-tuottojen laskun järjestöille ja muille edunsaajille täysmääräisesti vuodelle 2021. Tämä on näinä erikoisina aikoina tärkeä viesti, sillä juuri nyt esimerkiksi järjestöjen tekemä työ on entistäkin enemmän tarpeen.
Samalla hallitus kertoi kuitenkin vievänsä viipymättä eteenpäin arpajaislain uudistusta. Tämä uudistus pitää sisällään ns. rahansiirtojen estot. Niiden ideana on luoda maksuliikenteeseen esteitä, joilla vaikeutetaan ulkomaalaisten uhkapelifirmojen bisnestä ja suojataan Veikkauksen asemaa.
Paperilla uudistus voi kuulostaa ihan hyvältä. Valitettavasti ratkaisu ei ole kovinkaan toimiva. Hyvä esimerkki maksuliikenteen estojen toimivuudesta on Norja, jossa on Suomen lisäksi Euroopan ainoa uhkapelimonopoli. Norjassa maksuliikennettä rajoitettiin lainsäädännöllä ensimmäisen kerran jo vuonna 2010. Tammikuussa 2020 lainsäädäntöä jälleen kerran kiristettiin. Mutta ovatko estot toimineet? Mikä on ollut maksurajoitusten vaikutus?
Ulkomaalaisten uhkapeliyhtiöiden tuotto Norjasta nousi vuodesta 2010 vuoteen 2020 noin 140 miljoonasta eurosta noin 360 miljoonaan euroon (+160%). Vuodelle 2020 arvioidaan pientä laskua, mutta kasvu jatkuu ennusteiden mukaan entisellään jälleen 2021. Maksuliikenteen estoilla on siis mahdollista saada hetkellisiä tuloksia, mutta lopulta kysymys on korkeintaan muutaman kuukauden hidasteesta kunnes estot lopulta opitaan kiertämään – ja ne kierretään, aina.
Esimerkki kestävämmästä ratkaisusta löytyy kulttuurin puolelta. Muistaako kukaan enää nettipiratismin vastaista taistelua? Ei mp3-tiedostojen, musiikin ja elokuvien jakamista verkossa saatu loppumaan Teoston valvonnalla ja tiukoilla rangaistuksilla. Se loppui laillisten vaihtoehtojen kehittämisellä! Nyt Spotify, Netflix, HBO, iTunes, Disney+ ja monet muut tarjoavat kuluttajille helpon ja laillisen tavan toimia. Vaikka järjestelmissä on ollut viilattavaa, lopulta kaikki voivat voittaa: niin tekijät kuin kuluttajat.
Minusta nyt on korkea aika tunnustaa tosiasiat myös nettipelien osalta. Ulkomaiset uhkapeliyhtiöt eivät kunnioita Suomen rajoja, mutta luomalla Suomeenkin muiden EU-maiden tapaan uhkapelien lisenssijärjestelmän, voisimme verottaa toimijoita. Ennen kaikkea voisimme ehkäistä pelihaittoja tehokkaammin ja turvata tulevaisuudessakin kulttuurin, liikunnan, tieteen ja sosiaalijärjestöjen toiminnan rahoituksen.
