Suomen menestys olympialaisissa on puhututtanut paljon. Mira Potkosen pronssimitali oli urheilijalta hieno saavutus, jota pitää muistaa juhlia. Mutta kokonaisuutena Suomen saama yksi mitali on monien mielestä tuntunut pettymykseltä.
Jotta kansainvälistä kisamenestystä voidaan jatkossa tavoitella, täytyy sen mahdollistavista rakenteista keskustella nyt. Yksi merkittävä tekijä tulevaisuuden huippu-urheilun turvaamiseksi on huolehtia lajien riittävän suurista harrastajamääristä. Meidän on saatava liikkeelle kokonaiset ikäluokat, sillä (kansanterveydellisten syiden lisäksi) sieltä joukosta löydetään myös ne lahjakkuudet, joista voi tulla tulevaisuuden kansainvälisiä menestyjiä.
Isojen massojen tavoittamisessa yksi paikka on ylitse muiden: koulu. Koska kouluissa tavoitetaan koko ikäluokka, on liikunta ja urheilu tärkeää saada osaksi koulupäivää. Hallitusohjelmassa linjattu tavoite lisätä koulupäivään tunti liikuntaa onkin tärkeä keino liikuntaharrastamista tukemaan. Kun jokainen lapsi ja nuori saa mallia liikunnalliseen elämäntapaan koulussa, tukee se todennäköisesti myös hänen liikuntaharrastustaan. Liikkuva koulu -hankkeen lisäksi tärkeää työtä koululaisten liikuttamiseksi tehdään jo urheiluakatemioissa. Mielestäni jatkossa myös urheiluopistoja tulee hyödyntää nykyistä paremmin, esimerkiksi lukioikäisten urheilijoiden osalta, joilla harjoitusmäärät ovat jo isompia.
Lasten ja nuorten liikuntaharrastamisen lisäämisessä yhteistyö seurojen kanssa on aivan oleellista – sieltä löytyy vahvaa lajiosaamista. Olen itse jo pitkään puhunut mallista, jossa seurojen tarjoamat harrastusmahdollisuudet vietäisiin koulujen iltapäivätoiminnaksi: koulujen tilojen käyttöaste paranisi, harrastamisen kynnys madaltuisi ja perheiden iltoihin kohdistuva kuljetusrumba vähenisi. Ne jotka innostuvat enemmän, voisivat lisätä harrastuskertoja halutessaan myös iltoihin. Ulkomailla on erinomaisia esimerkkejä ja kokemuksia urheiluharrastusten ja valmentamisen yhdistämisestä koulupäivään ja opintoihin.
Liikunnan aloittamisen on oltava lapsille helppoa ja innostavaa. Harrastamisen edellytyksistä pitää kuitenkin huolehtia myös monella muulla tavalla, jotta liikuntaharrastus jatkuu aikuisiälle asti. Liikuntaharrastusten hintoja pitää hillitä, jotta pystymme turvaamaan jokaiselle lapselle vähintään yhden harrastuksen. Yrittäjä Leena Harkimon vetämän työryhmän tekemä raportti liikuntaharrastusten kustannuksista ilmestyi kesäkuussa. Se sisältää monia hyviä toimenpide-ehdotuksia harrastamisen hintaan puuttumiseksi.
Liikunnan on oltava luonteva osa jokaisen lapsen ja nuoren arkea. Liikkumaan on kannustettava kodin lisäksi aiempaa enemmän myös kouluissa. Koulujen, kotien ja seurojen yhteistyöllä on tuettava nuorten liikuntaharrastusten jatkumista yli kriittisten nivelvaiheiden. Liian usein urheilijan ura päättyy valintaan liikunnan ja koulun välillä.
Näillä toimenpiteillä on tärkeä rooli kansanterveyttämme parantavan liikunnallisen elämäntavan tukemisessa. Samoilla ratkaisuilla voidaan myös tukea useampaa lasta ja nuorta kohti huippu-urheilun tavoitteita.
Aikaisempi kirjoitukseni Lasten harrastusmahdollisuuksista