Valikko 

Blogi

Tiistaina Toivo-talkoisiin, keskiviikkona salille?

Julkaistu 26.9.2019

Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta kasvaa ja se haastaa järjestöpohjaista toimintaa. Vapaa-ajalta odotetaan entistä enemmän vastapainoa työlle: elämyksiä, kokemuksia ja sisältöjä.

Tämä kehitys on ollut nähtävissä jo 15 vuotta sitten esimerkiksi urheilujärjestötoiminnassa. Perinteinen talkootyö on vähentynyt dramaattisesti, tai ainakin muuttanut merkittävästi muotoaan. Erilaisten yhdistysten jäsenet näkevät itsensä ennemminkin asiakkaina, kuin aktiivisina toiminnan mahdollistajina. Toisaalta järjestötyötä haastaa myös ajanpuute. Työ liukuu yhä useammin myös iltoihin ja viikonloppuihin. Ei kenties ole enää yksiselitteistä jakoa työ- ja vapaa-aikaan.

Muutoksen tarve on jo pitkään tunnistettu myös puolueissa. On puhuttu osallistamisen tarpeesta ja erilaisista osallistumisen muodoista. Varmasti kaikissa puolueissa on käytetty puheenvuoroja, joissa on tuskailtu uusien jäsenten houkuttelun kanssa. Ehkä samalla on kuitenkin käyty liian vähän keskustelua siitä, mitä puoluepoliittinen toiminta voi osallistujille tarjota. Miten puoluetoimintaan osallistuminen nähtäisiin yhä laajemman joukon silmissä yksilölle arvoa tuottavana vapaa-ajan aktiviteettina? Mielekkään toiminnan kautta olisi mahdollista edistää yhteistä hyvää.

Haaste on yhteiskunnallinen. Päätöksentekojärjestelmämme nojaa poliittisiin puolueisiin ja niiden elinvoima on suorassa yhteydessä edustuksellisen demokratian vahvuuteen. Puoluetoiminnan pohja taasen muodostuu puolueen jäsenistöstä, niin sanotun ”kenttätoiminnan” vireestä.

Monessa puolueessa, Kokoomus mukaan lukien, on ihan aiheesta kannettu huolta jäsenmäärän heikkenemisestä ja toiminnan houkuttelevuudesta. Kaikkiaan poliittinen kenttä ja puolueiden toiminta on Suomessa muuttunut yllättävän vähän, edes viimeisen sadan vuoden aikana.

Juuri nyt puoluetoiminta onkin välttämättömän uudistumisen edessä. Oman joukkueeni Kokoomuksen osalta uusi rooli oppositiossa tarjoaa uudistumiselle erityisen mahdollisuuden, vaikka asetelma sinällään pettymys olikin. Järjestötoiminnan kehittäminen ja uudenlainen ohjelmatyö olisi Kokoomuksella joka tapauksessa edessä, mutta oppositiossa siihen on varmasti parempi valmius kuin hallitusyhteistyössä.
Uudistustyötä on jo käynnistetty puolueessa ja sitä työtä on innostavalla otteella lähtenyt vetämään tuore puoluesihteerimme Kristiina Kokko. Kaikki tuki hänelle tärkeään työhön! Tätä työtä pääsemme tekemään yhdessä, ja se yhdessä tekeminen onkin parasta järjestötoiminnassa.

Vapaa-ajan palvelut ovat lähipalveluita. Näin teimme Varsinais-Suomessa.

Varsinais-Suomen Kokoomuksessa olemme käynnistäneet omia uusia toimintatapoja jo viime keväänä. Ensimmäisenä kutsuimme järjestötoimijat koolle ihan vain kuunnellaksemme heidän terveisiään, palautettaan ja toiveitaan. Ensimmäisessä tilaisuudessa ei päästy lainkaan suunniteltuihin ryhmätöihin saakka, sillä ideoita ja ajatuksia riitti koko kahden tunnin tapaamiselle. Keskustelulle järjestettiin nopeasti jatkoa ja samalla mukaan pohdintaan liittyi uutta porukkaa. Kahden seminaarin tuloksena käytössä on todella ilahduttava valtava määrä ajatuksia, joiden pohjalta työtä on ollut helppo innostavaa jatkaa. Piirin puheenjohtajana kalenterissani on syksylle vielä erilliset tilaisuudet ympäri Varsinais-Suomea.

Ajattelen, että motivaatio poliittiseen toimintaan lähtee yleensä politiikan sisällöistä, halusta vaikuttaa. Siksi puoluetoiminnan tulee tarjota mahdollisuuksia osallistua ja paneutua nimenomaan politiikan aiheisiin.

Järjestötoiminnan hallinnollinen puoli on lähtökohtaisesti toissijaista. Silti se on korostunut poliittisessa toiminnassa aivan liiaksi viimeisinä vuosikymmeninä. Tästä lähtökohdasta tarjoamme Varsinais-Suomessa jatkossa kaikille Kokoomuksen paikallisyhdistyksille mahdollisuuden yhteisiin syys- ja kevätkokouksiin, joissa pääosassa on ajankohtainen poliittinen keskustelu alustuksineen ja sääntömääräisten asioiden osalta kynnys mahdollisimman matalalla. Yhteiset kokoukset ovat pieni uudistus, mutta ajatus on otettu innolla vastaan. Uskon, että syyskokouksia tullaan tänä syksynä pitämään aikaisempia vuosia merkittävästi isommalla joukolla.

On helppo tunnistaa poliittisessa toiminnassa muutos, jonka myötä yhä useampi lähtee mukaan vaikuttamaan jonkin yksittäisen teeman innoittamana. Tästä hyviä esimerkkejä ovat kansalaisaloitteet, joiden kautta aktiivisten kansalaisten joukko lähtee edistämään jotakin tärkeäksi kokemaansa asiaa ikään kuin projektiluontaisesti. Ihmiset haluavat olla mukana muuttamassa maailmaa päätös kerrallaan. Mukaan lähtemisen on oltava helppoa!

Myös puolueissa tulisi tarjota selkeämmin mahdollisuuksia osallistua nimenomaan tiettyjä aiheita koskevaan toimintaan. Kokoomuksessa verkostotoiminta on nykyään aktiivista ja sieltä on löydettävissä toimintatapoja hyödynnettäväksi myös piiritasolla. Esimerkiksi johtamana Kokoomuksen ympäristöverkoston jäsenmäärä on parissa vuodessa moninkertaistunut. Varsinais-Suomessa olemme tehneet päätöksen lähteä edistämään yhdistysten profiloitumista erilaisten teemojen ympärille. Tämän kautta voimme syventää ja tukea sisältötyötä yhdistyksissämme sekä samalla innostaa mukaan uusia toimijoita, jotka yhä useammin ovat kiinnostuneita yksittäisistä teemoista.

On ollut hienoa huomata, että etenkin nuorten kiinnostus poliittista toimintaa kohtaan on kasvanut. Puolueiden tehtävänä on varmistaa, että niiden tarjoama toiminta on helposti lähestyttävää ja innostavaa niin vanhoille kuin uusille jäsenille. Toiminnan on tarjottava vastinetta ihmisten arvokkaalle vapaa-ajalle.
Keskeistä on myös tehdä liittyminen mahdollisimman helpoksi. Pohdimme parhaillaan keinoja yksinkertaistaa jäseneksi liittymistä siten, että toiminnasta kiinnostuneet voisivat lähteä mukaan yhdellä klikkauksella.

Puolueen jäseneksi liittyminen on iso päätös, joten uusien jäsenten tulee tuntea itsensä tervetulleiksi mukaan. Olemme Varsinais-Suomessa aloittaneet käytännön, jossa kutsumme kerran kuukaudessa kaikki uudet jäsenemme keskustelemaan ajankohtaisista politiikan aiheista kahvikupin äärelle. Näin toiminnan järjestäjän näkökulmasta nämä ovat olleet todella antoisia keskusteluja. Samalla on ollut mahdollisuus tukea siinä, että uudet toimijat pääsevät mahdollisimman mutkattomasti mukaan toimintaan. Meidän tulisikin jatkuvasti haastaa itseämme ajattelemaan sitä, onko uuden toimijan yhtä helppoa lähteä poliittiseen tilaisuuteen, kuin vaikkapa salille tai elokuviin.

Loppujen lopuksi kysymys on paitsi mielekkäästä toiminnasta, ennen muuta luottamuksesta politiikkaa ja poliittista järjestelmää kohtaan. Ihmiset tekevät demokratian. Siksi demokraattisen järjestelmän vahvistamisen tulee lähteä puolueiden sisäisestä demokratiasta.

P.S. Keskeisin vaikuttamisen aika demokratiassa on tietysti vaaleissa. Politiikassa pätee toteamus, jonka mukaan aina on jotkut vaalit tulossa. Seuraavana tulossa ovat edustajistovaalit vielä tänä syksynä sekä kuntavaalit keväällä 2021. Lähtisitkö mukaan? Jos vaikuttaminen politiikassa kiinnostaa, ole ihmeessä yhteydessä. Kerron mielelläni tarkemmin ja autan eteenpäin. Kuntavaaleihin voi ilmiantaa itsensä myös Varsinais-Suomen Kokoomuksen sivuilla.

Yksi Varsinais-Suomen Kokoomuksessa käynnistämämme uudistus on muuten tuleville kuntavaaliehdokkaille mahdollistettava ”Kuntapäättäjien akatemia”. Käy tutustumassa täällä!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *