Valikko 

Blogi

Tieto on valtaa

Julkaistu 22.5.2020

Tieto on valtaa. Vanha sanonta pitää paikkansa, sillä päätöksiä on helpompi ajaa läpi, mikäli asian kaikkia puolia ei tuoda tasapuolisesti julkisuuteen. Hyvä päätöksenteko vaatii kuitenkin aina asioiden tarkastelua monelta kantilta, jotta mahdolliset päätösten seurausvaikutukset eivät pääse yllättämään.

Parlamentaarisessa järjestelmässä erilaiset äänenpainot pääsevät yleensä nousemaan hyvin esille ja lopullista päätöstä valmisteltaessa pyritään kuulemaan kaikkia niitä osapuolia, joihin päätöksellä on vaikutuksia. Näin saadaan aikaiseksi kestäviä ja hyviä päätöksiä. Vastuullinen päätöksenteko vaatii siis laajapohjaista valmistelua.

Suomen parlamentaarinen järjestelmä, ja sitä myöten koko demokratia, pohjaa ajatukselle, jonka mukaan eduskunnan tehtävänä on valvoa hallituksen työtä ja nostaa esille mahdollisia epäkohtia. Opposition rooli kestävässä demokratiassa on ilmeinen. On aivan keskeinen osa päätöksentekoa, että hallitukselta mahdollisesti huomaamatta jääneet huomioit ja kysymykset nousevat esille ja saavat riittävän huomion julkisessa keskustelussa.

Kuluva kevät on ollut tässäkin suhteessa hyvin poikkeuksellinen. Koronakriisi ja sen myötä tehdyt poikkeustoimet ovat aiheuttaneet voimakasta aikataulupainetta eduskuntatyölle ja lainvalmisteluun. Valmistelu on tehty ymmärrettävästi kiireessä ja lait on viety läpi poikkeuksellisen nopeissa aikatauluissa.

Olemme joutuneet Suomessa turvautumaan ensimmäistä kertaa historian aikana nykymuotoisiin valmiuslakeihin. Uusi tilanne, aikataulupaine ja ennennäkemättömät rajoitustoimet vaatisivat lainvalmistelulta erityistä harkintaa, huolellisuutta ja seurausten arviointia. Perusteellinen valmistelu edellyttää aina kattavaa tietoa, joka on myös ajantasaista. Parlamentarismin näkökulmasta on keskeistä, että valmistelun taustatiedot ovat myös käytettävissä ja niitä voidaan avoimesti arvioida.

Viimeisten viikkojen ajan eduskunta on kuitenkin kärsinyt tiedonsaantiin liittyvistä ongelmista. Erityisen ongelmalliseksi muodostui tilanne, jossa hallituksella oli vaikeuksia tuottaa perustuslakivaliokunnan työn tueksi riittävästi tarvittavaa tietoa. Valiokunta ei siis toistuvista pyynnöistä huolimatta saanut käyttöönsä aineistoja, joihin sillä olisi tullut olla automaattinen pääsy jo perustuslain takaaman tiedonsaantioikeuden myötä. Ongelmat johtunevat aikataulupaineista, mutta ovat näkyneet lopulta kehnona valmisteluna. Päätösten arviointi jää vähäiseksi tai pohjaa niukoille tiedoille, joten lakeja joudutaan korjaamaan mahdollisesti useitakin kertoja eri asianhaarojen ja näkökulmien tullessa ilmi. Kaiken kaikkiaan eduskunta on ollut kevään ajan pitkälti pimennossa. Tilanne on edennyt pisteeseen, jossa oikeuskansleri on useamman selvityspyynnön voimin pyytänyt hallitusta selvittämään koronakriisiin liittyvien tietojen pimittämistä.

Jotta eduskunta voi toteuttaa sille annettua tehtävää – valvoa hallitusta – tulee sillä olla käytössään riittävät tiedot. Pykälien tarpeen, kiireellisyyden ja sisällön arviointia on liki mahdotonta toteuttaa, mikäli käytössä ei ole tarvittavaa informaatiota.

Todennäköisesti tilanne johtuu kiireestä ja siitä, että hallituksella ei yksinkertaisesti ole ollut pidemmän aikavälin suunnitelmaa. On kuitenkin demokratian toteutumisen kannalta huolestuttavaa, jos parlamentarismi ei toteudu tai päätöksenteko ei pohjaa parhaaseen mahdolliseen käsillä olevaan tietoon. Meidän tulee vaalia myös Suomessa avointa tiedonsaantia, keskinäistä keskustelua, parlamentarismia ja laajapohjaista valmistelua.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *