Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista. Silti tasa-arvon saavuttamiseen on edelleen matkaa. Työtä riittää niin meillä kuin maailmalla. Tasa-arvoa ei ole saavutettu vielä yhdessäkään maailman valtiossa. 

Olen tehnyt viime vuosina paljon tasa-arvopolitiikkaa. Tässä tiivistettynä tasa-arvopolitiikan perusteet:

• Tasa-arvo ei ole missään valmis.
• Saavutettukaan tasa-arvon taso ole itsestäänselvyys.
• Tasa-arvo voi ottaa takapakkia, kuten viime vuosina ollaan nähty.
• Tasa-arvon kehitys on aina saavutettu kovalla työllä ja se on aina kohdannut myös kiivasta vastustustusta.
• Vaikuttavimmin tasa-arvoa edistetään yhteistyöllä. Historiaa on tehty monta kertaa, kun naiset ovat yhdistäneet voimansa. Mutta myös miehet tarvitaan mukaan tasa-arvotyöhön. 

Jotta tasa-arvoa saadaan parannettua, tarvitaan muutoksia niin asenteisiin kuin rakenteisiin. Tulevalla kaudella tavoitteena tulisi olla muun muassa

• perhevapaauudistuksen jatkaminen siten, että se aidosti myös parantaa naisten työmarkkina-asemaa (tämä edellyttää kotihoidontukeen koskemista)
• lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä selkeyttävä lainsäädäntö
• naisten ja tyttöjen oikeuksien painopisteen strateginen vahvistaminen ulkopolitiikassa.

Olen itse tehnyt paljon rajat ylittävää tasa-arvotyötä. Toimin tällä hetkellä Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajana. NJKL kerää yhteen 73 tasa-arvojärjestöä, jotka edustavat 400 000 jäsentä. Olen toiminut myös Kokoomusnaisten sekä Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n puheenjohtajana. Viime kauden alussa perustin Eduskuntaan feministiryhmän, joka keräsi yhteen kansanedustajia eri puolueista, niin miehiä kuin naisia. Ehdotimme Eduskuntaan ensimmäistä tasa-arvoselvitystä ja se toteutettiinkin. Seurannan mukaan tasa-arvo onkin parantunut, vaikka epäkohtia löytyy edelleen. Minut on nimetty myös Eduskunnan tasa-arvoneuvoston jäseneksi.