Valikko 

Blogi

Tarvitsemme energia- ja ruokamurrokset

Julkaistu 30.3.2022

Energian ja ruoan hinnat nousevat. Taustalla on jo alkujaankin monenlaisia syitä, kuten maailmanmarkkinoiden kasvaminen ja päästöoikeuksien kallistuminen. Kuivan kesän kuiventamatvesivarannot nostivat etenkin vesivoimaan nojaavissaPohjoismaisissa sähkön hintaa ja toisaalta kuivuus heikensi esimerkiksi viljasatoja. 

Sittemmin Venäjän toimet ja etenkin järkyttävä hyökkäyssota Ukrainaan ovat pahentaneet tilannetta entisestään. Moni Euroopan maa on riippuvainen venäläisestä energiasta ja toisaalta niin Venäjä kuin Ukraina ovat merkittäviä viljan tuottajamaita. 

Tilanne on huolestuttava, suorastaan hälyttävä. Tarvitsemme isot uudistukset niin energia- kuin ruoantuotannon rakenteisiin. Sota on antanut meille lisää tärkeitä perusteita irtaantua venäläisestä fossiilisesta energiasta jopa suunniteltua nopeammin. Myös elintarviketuotantoon on viimeistään nyt suhtauduttava uudella näkökulmalla. Kysymys on sekä maatalouden kannattavuuskriisistä että huoltovarmuuden turvaamisesta. 

Suomalainen ruoantuotanto perustuu isolta osin teollisella typpilannoituksella tuotettuihin vilja- ja nurmisatoihin. Lannoitteiden raaka-aineet tuodaan pitkälti joko Venäjältä tai Ukrainasta ja valmistetaan fossiilista energiaa hyödyntäen. Paitsi että raaka-aineiden hinnat moninkertaistuvat, heikentyy niiden saatavuus muutoinkin merkittävästi. Lopputulos näkyy niin yrittäjien ahdinkona kuin kuluttajien ruokalaskujen nousuna.

Akuutti tilanne edellyttää täsmätoimia, kuten nyt esitettyä 300 miljoonan euron tukipakettia maataloudelle. Varsinainen ongelma ei kuitenkaan ratkea tukirahoilla. Tavoitteena on oltava kriisinkestävä ja resurssiviisas ruokajärjestelmä. 

Yksi osa välttämätöntä ruokajärjestelmän muutosta ovat panostukset kasvipohjaisen ruoan arvoketjuihin. Tämä tarjoaa isoja mahdollisuuksia Suomessa, jossa edelleen suuri osa kasvintuotannosta päätyy lopulta eläintuotantoon rehuksi. 

Maailmalla on jo nähty isoja investointeja kasvipohjaisen ruoan edellytysten parantamiseksi. Esimerkiksi sikatuotannostaantunnettu Tanska ilmoitti tulevina vuosina panostavansa lähes 170 miljoonaa euroa kasvintuottajille sekä kasvipohjaisen tuotannon tutkimukseen ja kehitykseen. 

Kotimainen puhdas, ravitseva ja terveellinen ruoka on elinehtomme, mutta myös kilpailuvalttimme. Ruokamurros on välttämätön, mutta siihen liittyy samalla isoja mahdollisuuksia. Siirtymän tulee tietysti olla suunnitelmallinen ja reilu.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *