Valikko 

Blogi

Tarvitaan kestävää kasvua!

Julkaistu 8.4.2019

Välillä kuulee sanottavan, että Suomi on niin pieni maa, ettei meidän tekemisellämme ole maailman mittakaavassa väliä. Olen eri mieltä. Globaalissa vertailussa me suomalaiset kulutamme verrattain paljon luonnonvaroja ja aiheutamme päästöjä henkilöä kohden. Suomalaisten osalta ylikulutuspäivä tulee kuukausia aikaisemmin, kuin kansainvälinen keskiarvo. Se tarkoittaa sitä, että me kulutamme moninkertaisen määrän yhteisiä luonnonvaroja moniin muihin tämän maapallon asukkaisiin verrattuna. Miksi meillä olisi sellaiseen oikeus?

Hyvinvointiyhteiskuntamme on arvokas ja hyvinvoinnista on tulevaisuudessakin pidettävä kiinni. Kuitenkin on syytä pohtia sitä, missä määrin hyvinvointimme tulee luonnonvarojen kestämättömästä kulutuksesta ja miten tätä yhteyttä olisi mahdollista muuttaa. Luonnonvaroja olisi käytettävä siten, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus hyvään elämään.

Kasvu itsessään ei ole huono asia. Päinvastoin, talouskasvu antaa mahdollisuuksia osoittaa resursseja esimerkiksi ympäristöstä huolehtimiseen ja sellaisten innovaatioiden edistämiseen, joilla voidaan edetä kestävämpään suuntaan. Hyvinvoinnista nousee myös sivistys – ihmisen käsitys ylipäänsä siitä, mikä on oikein, mikä on järkevää, mikä on reilua, miten asiat voisi tehdä paremmin. Taloudellisen kasvun tuoma vauraus antaa paljon mahdollisuuksia kehittää yhteiskuntaamme kestävämpään suuntaan.

Talouskasvua tarvitaan, jotta voidaan turvata hyvinvointi ja ne palvelut, jotka ovat meille tärkeitä. Talouskasvua ei kuitenkaan voi tavoitella hinnalla millä hyvänsä. Talouskasvun pitää olla kestävää! Se tarkoittaa sitä, että kasvu ei voi syntyä päästöjä lisäämällä, resursseja tuhlaamalla tai ympäristölle haittaa aiheuttamalla.

Puhutaan niin sanotusta kasvun ja ympäristövaikutusten irtikytkennästä. Talouden kasvu ei saa tarkoittaa luonnonvarojen kulutuksen kasvua tai päästöjen lisääntymistä. Suhteellinen irtikytkentä tarkoittaa, että luonnonvarojen kokonaiskulutus kasvaa, mutta hitaammin kuin BKT.  Absoluuttinen irtikytkentä taas tarkoittaisi, että BKT:n kasvusta huolimatta luonnonvarojen kulutus vähenisi. Kestävä talouskasvu edellyttäisi käytännössä talouskasvun ja luonnonvarojen käytön sekä päästöjen absoluuttista irtikytkemistä.

Uskon, että meidän on mahdollista tavoitella kestävää kasvua, kun toteutamme kiertotalouden ajattelutapaa. Se tarkoittaa sitä, että käytetään olemassa olevat resurssit viisaasti ja laitetaan ne kiertämään. Varmistetaan, että mitään ei mene hukkaan ja luodaan toimintamalleja, joissa ’jätteestä’ syntyy uusia hyödykkeitä.

On tärkeää löytää vaihtoehtoja kertakäyttökuluttamiselle. Siksi kasvua on synnytettävä tulevaisuudessa ensisijaisesti palveluita kuluttamalla. Kaikkea materiaalia ei tarvitse hankkia itselleen, vaan tulevaisuudessa tavaroita voi lainata tai tarvitsemansa voi hankkia palveluna. Myös tavaroiden korjaamisen tulisi olla kannattavampaa, kuin uuteen vaihtaminen. Tämä vaatisi muutosta kulutustuotteiden suunnitteluun. Nykyisin tuotteiden hinta ja samalla laatu painetaan usein niin alas, että tavarat menevät herkästi rikki, eikä niitä kannata korjauttaa.

Kiertotalouden mahdollisuudet ovat valtavat. Kiertotaloudessa piilee jo markkinoitakin ajatellen miljardipotentiaali, puhumattakaan siitä mahdollisuudesta, jonka se tarjoaa kestävämmän elämäntavan tavoitteluun. Suomen pitää olla tässä suunnannäyttäjä ja ottaa myös kilpailukyvyn kannalta hyöty irti.

  • edistetään päästökaupan laajentamista ja vahvistamista kansainvälisesti
  • hiilelle hinta, saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti
  • selvitetään hiilijalanjäljen sertifiointia Korean mallin mukaisesti
  • edistetään korjaus- ja huoltopalveluiden hyödyntämistä esimerkiksi laajentamalla kotitalousvähennyksen käyttömahdollisuuksia
  • toteutetaan vihreä verouudistus
  • panostetaan tuotekehitykseen ja innovaatioihin 300 miljoonan euron tasokorotuksella
  • otetaan käyttöön ekologinen kompensaatio
  • edistetään vapaaehtoisia kompensaatiomahdollisuuksia myös kuluttajille
  • vauhditetaan kiertotalousmarkkinoiden syntymistä esimerkiksi maatilojen ylijäämälannan hyödyntämisessä sekä biokaasun tuotannossa

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *