Valikko 

Blogi

Suomi tarvitsee päivitetyn YK-toimintasuunnitelman

Julkaistu 24.10.2021

Sopivasti kansainvälisen YK-päivän alla saimme hienoja uutisia, kun Suomi valittiin Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022-2024. Jäsenyys YK:n ihmisoikeusneuvostossa on Suomen historian ensimmäinen, joten kyseessä on tärkeä merkkipaalu.

Taustalla on Suomen pitkäaikainen työ ihmisoikeuksien eteen. Ihmisoikeudet ovat ydinosa Suomen kansainvälistä vaikuttamista ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ihmisoikeuksien edistämisessä Suomi on painottanut etenkin naisten ja lasten aseman parantamista. Vaikka naiset ja tytöt ovat kriisitilanteissa usein miehiä selkeästi heikommassa asemassa, jäävät heidän tarpeensa helposti vähälle huomiolle. Samaan aikaan naisilla ja tytöillä on kuitenkin erityisen tärkeä rooli rauhan edistämisessä ja ylläpitämisessä. Ihmisoikeusneuvostossa Suomella on keskeinen paikka jatkaa tärkeän työmme edistämistä ja osoittaa, ettei panostus ihmisoikeuksiin ole vain sanahelinää.

Tänä vuonna on myös YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 70. juhlavuosi. Juuri nyt on monta syytä muistaa ihmisoikeuksien merkitys. Kysymys ei ole itsesäänselvyyksistä, eikä myöskään mielipideasioista. Yksilöiden suojelun ohella ihmisoikeudet ovat avainasemassa, kun tavoittelemme konfliktien ehkäisyä, rauhaa, kestävää kehitystä ja hyvinvointia. 

Suomi on aina kannattanut kansainvälisessä politiikassa yhteistyötä ja sopimusperustaisuutta. Monenkeskinen, sääntöpohjainen järjestelmä on avainasemassa kansainvälisen kehityksen ja turvallisuuden edistämisessä. Suomen kaltaiselle maalle ei ole eduksi tämänhetkinen tilanne, jossa monenkeskisen yhteistyö on kasvavan paineen alla. Suurvaltapolitiikan kärjistyminen, vastakkainasettelun vahvistuminen ja populismin nousu yhdistettynä koronapandemiaan sekä moniin humanitäärisiin ja aseellisiin kriiseihin luovat haasteita YK:n ydintehtäville: rauhan, ihmisoikeuksien ja hyvinvoinnin edistämiselle. 

Samaan aikaan ratkaistavanamme ovat ilmastonmuutos ja luontokato – suurimmat ihmiskuntaa uhkaavat kriisit. Tämän päivän kriisit ovat moniulotteisia ja keskinäisriippuvaisessa maailmassa kukaan ei lopulta ole turvassa ennen kuin kaikilla on asiat paremmin. Ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen kiihdyttävät eriarvoistumista, pakolaisuutta ja konflikteja. Tällä hetkellä maailmassa on noin 65 miljoonaa pakolaista, joka on enemmän kuin koskaan sitten toisen maailmansodan. Maailman maista noin neljännes on moniongelmaisia, joilla tarkoitetaan kasaantuneita haasteita koskien köyhyyttä, terveysongelmia, ihmisoikeuksia, korruptiota ja valtionhallinnon haurautta. Kun olemassa oleviin vaikeuksiin lisätään ilmaston kuumenemisen ja luontokadon seuraukset ja vielä merkittävä väestönkasvu esimerkiksi monissa kehittyvissä maissa, epävakauden ja epävarmuuden lisääntyminen tuntuu väistämättömältä.

Kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi puheessaan YK:n yleiskokoukselle syyskuussa, globaalit haasteet kytkeytyvät toisiinsa eivätkä piittaa YK:n ydintehtävien välisistä rajoista. Haasteiden keskinäisriippuvuudet tekevät YK:n toiminnasta haastavaa. Yhtäällä YK-järjestelmän toimivuus on näyttäytynyt ajoittain vaikealta, kun kiihtyvä suurvaltakilpailu vaikuttaa etenkin YK:n turvallisuusneuvoston kykyyn ratkaista kriisejä. Vaikka YK pohjautuu kansainväliseen yhteistyöhön, korostuu sen toiminnassa vaikutusvaltaisten maiden ohjaus.

Vaikeuksistaan ja rakenteellisista haasteistaan huolimatta YK ei ole menettänyt merkitystään. Päinvastoin isoihin ilmiöihin ja globaaleihin ongelmiin vastaamisessa YK on puutteistaan ja kehityskohteistaan huolimatta paras mahdollisuutemme. YK-järjestelmän viime vuosien tärkeimmät saavutukset osoituksia toiminnan merkityksellisyydestä. Näistä esimerkkejä ovat Agenda 2030, Pariisin ilmastosopimus sekä esimerkiksi muuttoliikettä ja pakolaisuutta koskevat Global Compact -aloitteet.

Yhteistyön vahvistaminen ja tarvittavien uudistusten tukeminen ovat siis viime vuosina tulleet vain tärkeämmiksi. Toimimalla strategisesti ja vahvistamalla kumppanuuksia Suomi voisi todella olla kokoamme suurempi toimija. Siksi meidän tulisi pohtia kansallista panostustamme globaaliin kehitykseen. 

Suomen edellinen YK-strategia on vuodelta 2013. Kansainvälisen politiikan toimintaympäristö on sittemmin muuttunut paljon. Suomessakin olisi nyt perusteltua pohtia, olisiko meillä tarvetta päivittää toimintamme painotuksia YK:ssa. 

Riippumatta Suomen seuraavan hallituksen kokoonpanosta, hallitusohjelman yhtenä tavoitteena voisi olla uuden Suomen YK-strategian tai toimintasuunnitelman laatiminen. Tavoitteena tulisi olla Suomen YK-politiikan kirkastaminen esimerkiksi YK:n legitimiteetin vahvistamisen ajatuksen ympärille. Aloite voitaisiin toteuttaa ulkoministeriön johdolla. 

Suomi on ehdokkaana YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosiksi 2029–2030. Jotta tämä voisi toteutua, tulee meillä olla selkeät koordinaatit tavoitteen saavuttamiseksi. Uuden YK-strategian laatiminen tukisi tätä pyrkimystä ja se voisi samalla toimia osittain myös selvitystyönä Suomen turvallisuusneuvoston jäsenyyden edellytysten kartoittamiseksi.

Turvallisuusneuvoston jäsenyys edellyttää, että Suomi toimii uskottavasti asettamiensa tavoitteiden puolesta. Suomi on sitoutunut YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL) kehitysyhteistyöhön sekä 0,2 prosenttia BKTL:sta tukena vähiten kehittyneille maille. Tällä hetkellä olemme kuitenkin kaukana tuosta tavoitteesta. Erotumme tältä osin muista Pohjoismaista, emmekä eduksemme. Hallitus on jo päättänyt leikata kehitysyhteistyöstä 35 miljoonaa euroa vuonna 2023, mikä tiputtaa Suomen kehitysyhteistyön BKTL-osuuden alle 0,5 prosenttiin.

0,7-tavoitteeseen pääsy edellyttäisi yli hallituskausien kantavaa pitkäjänteistä sitoutumista ja uskottavaa suunnitelmaa. Mikäli jäämme tästä tavoitteesta jälkeen, on mahdollisuutemme päästä turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi myös vaarassa. 

Maailmanlaajuisten haasteiden keskellä valtioiden on kannattavampaa toimia yhdessä kuin erikseen. Isojen valtioiden kääntyessä sisäänpäin, korostuu monenkeskisen yhteistyön merkitys pienille maille. 

Suomen vahvuuksiin sekä laajemmassa että kahdenvälisessä ulkopolitiikassa onkin perinteisesti kuulunut vuoropuhelun rakentaminen. Vaikka Suomella on kansainvälisesti hyvä maine, tavoitteiden edistäminen YK:n pöydissä edellyttää jatkuvaa ja määrätietoista työtä. Päivitetyn YK-politiikan toimintasuunnitelman laatiminen auttaisi määrittämään Suomelle tärkeimpiä tavoitteita ja keinoja niiden edistämiseksi. 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *