Valikko 

Blogi

Suomi on osa länttä

Julkaistu 5.11.2020

Suomen ulko- ja turvallisuuspolittiinen (UTP) selonteko on valmistunut ja julkaistu viime viikolla. Selonteossa arvioidaan Suomen toimintaympäristöä ja esitetään Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeiset tavoitteet ja painopisteet, joita toteuttamalla valtioneuvosto vahvistaa Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia. Hallitusohjelman mukaisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon toimintaympäristön analyysi ohjaa myös puolustusselonteon valmistelua.

Parhaillaan Yhdysvalloissa on käynnissä presidentinvaalien ääntenlasku. Vaalin tulosta jännitetään ympäri maailman, myös Suomessa. Olen useaan otteeseen ottanut kantaa suurvaltapolitiikan muutoksiin, esimerkiksi juuri Yhdysvaltojen tilanteeseen ja rooliin. Olen erityisesti huolissani sääntöpohjaisen ja monenkeskiseen yhteistyön rapautumisesta. Myös UTP-selonteossa nämä keskeiset toimintaympäristöämme määrittävät muutokset nostetaan keskeisiksi ja toisistaan riippuvaisiksi.

Selonteko määrittelee erityisen keskeisiksi neljän eri kansainvälisen tahon – Kiinan, Yhdysvaltojen, Venäjän ja ei-valtiollisten toimijoiden – voimasuhteiden muutokset. Kiina nojaa omassa suurvaltapolitiikassaan ennen kaikkea taloudelliseen vaikutusvaltaan, jota se ulottaa koskemaan vahvemmin myös uusia alueita esimerkiksi Afrikassa. Tämä on helppo nähdä omin silmin eri Afrikan maissa matkustaessakin. Lisäksi Kiina tuntuu pyrkivän muuttamaan yhteisesti hyväksyttyä sääntöpohjaista kv-järjestelmää siten, että se vastaisi paremmin Kiinan omia arvoja ja näkemyksiä. Suurvaltojen toisistaan poikkeavat tavoitteet ja näistä johtuva jännite sekä kilpailu aiheuttavat yhteistyön vaikeutumista.

Kuten olen aikaisemminkin tuonut esille, Yhdysvallat ei ole valmis luopumaan suurvalta-asemastaan, mutta on toteuttanut sitä aikaisemman monenkeskisen yhteistyön sijasta vahvemmin protektionismin ja vetäytyvän politiikan kautta. Myös selonteossa tuodaan esille tämä kehityspolku. Parhaillaan käynnissä oleva presidentinvaali tulee varmasti omalta osaltaan vaikuttamaan tulevaan Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan, mutta mitään paluuta aikaisempaan transatlanttiseen yhteistyöhön ei ihan lähiaikoina tulla näkemään.

Kolmas suurvalta, Venäjä, taas nojaa hyvin erilaiseen ulkopoliittiseen vaikutusvaltaan. Viimeisen vuosikymmenen aikana Venäjä on haastanut kansainvälisen oikeuden määrittämiä rajoja sotilaallisen voiman käytöllä. Turvallisuuden horjuttaminen ja ennakoimattomuus kuuluvat Putinin ulkopoliittisiin toimintatapoihin.

Neljäs selonteossakin esille tuotu ulkopoliittisesti merkittävä ryhmä on ei-valtiolliset toimijat, erityisesti oikeistopopulistiset ja ekstremistiset toimijat. Kansainvälinen yhteistyö, globalisaatio ja yleismaailmalliset arvot, kuten ihmisoikeudet,  ovat olleet erityisesti näiden ryhmien hyökkäysten kohteena. Valitettavasti kehitys näkyy lähes joka puolella maailmaa, myös meillä Euroopassa. Vähimmillään teot ovat olleet verkkohäirintää, valeuutisten levitystä ja rasismia, mutta monin paikoin myös väkivallan tekoja, terrorismia ja poliittista vaikuttamista esimerkiksi rahoituksen keinoin.

Väestöryhmien yhdenvertaisuus on kyseenalaistettu myös meillä Suomessa. Kehitys on hidasta, mutta havaittavissa. Tämä nakertaa sääntöpohjaisuutta, avointa keskustelukulttuuria, faktapohjaisuutta ja viime kädessä yhdenvertaisuutta, päätös kerrallaan. Tunnistaminen voi olla haasteellista ja kehityskulun kääntäminen vaikeaa.

Selonteon pohjalta toivoisin vahvempaa määrittelyä Suomen asemasta tässä muuttuvassa ja epävakaassakin kansainvälisessä toimintaympäristössä. Meidän tulee puolustaa yhä vahvemmin meille tärkeitä arvoja ja monenkeskistä yhteistyötä. Suomen tulee olla vahva osa Euroopan unionia ja Eurooppaa. Yhä vahvemmasta EU:sta hyötyy myös Suomi. EU on yhteisö, jonka kautta Suomen tulee politiikkaansa suunnata. Myös pohjoismaista yhteistyötä on tärkeä tiivistää. 

Tarvitsemme kansainvälisessä viitekehyksessä paitsi taloudellista vakautta, myös turvallisuuskumppanuutta. Meidän tulee asemoida itsemme selkeästi osaksi länttä ja Eurooppaa puolustaaksemme meille tärkeitä arvoja. Suomen roolin osana unionia tulee olla selkeästi määritelty, vahva ja aktiivinen, jotta voimme vaikuttaa siihen, millaiseksi tulevaisuutemme muodostuu. Emme voi antaa muiden päättää, miltä Suomi ja maailma näyttää vuosikymmenen kuluttua.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *