Ihmisellä on historian halki ollut tarve esittävään taiteeseen ja myös taiteen taltiointiin. Elokuvan klassikot eivät vanhene ja näemme elokuvia enemmän kuin koskaan. Hyvä elokuva vaikuttaa yksilöihin ja sitä kautta yhteiskuntaan. Elokuva muuttaa meitä ja maailmaa. Elokuvia katsotaan niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Tästä johtuen elokuva-alalla liikkuu paljon rahaa suhdanteista huolimatta. Suomesta on viime vuosina kehittynyt houkutteleva kohde elokuvatuotannoille, mikä ei sinänsä ole ihme. Suomen elokuvakomission, alueellisten elokuvakomissioiden ja elokuva-alan yritysten on ollut helppo markkinoida Suomea, koska meillä on joustavat lupakäytännöt, ainutlaatuinen luonto, kieli- ja ammattitaitoisia osaajia. Esteeksi on kuitenkin noussut Suomen elokuvakomission haastattelemien tuottajien ja ohjaajien mukaan raha, sillä maailmalla tuotannoista kilpaillaan erilaisilla kannustinjärjestelmillä, joita meillä taas ei ole.
Suuret kansainväliset elokuva- ja TV-tuotannot kuluttavat merkittäviä summia paitsi AV-alan palveluihin myös majoitus-, logistiikka- ja ravitsemuspalveluihin. Siksi tänä päivänä lähes kaikki isot tuotannot hakeutuvat kuvaamaan, ostamaan palveluja ja etsimään yhteistuotantokumppaneita maihin, jotka tarjoavat mahdollisuuden saada osittaispalautuksia tuotantokuluista. Osittaispalautukset mahdollistaa eri maiden tuotantokannustinjärjestelmät, joiden hyödyt ovat ilmeiset. Esimerkiksi Saksassa kannustimen on laskettu tuoneen 2,5 miljardin euron investoinnit. Suomalaisen elokuva- ja tv-alan kansainvälistymistä edistävä Favex ry on laskenut, että jokaista palautettua euroa kohden saataisiin vähintään viisinkertaiset elinkeino- ja palkkatulot ulkomailta Suomeen.
Turun seutu on hyvä esimerkki siitä, miten pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen työ on tuonut kymmeniä elokuvaproduktioita alueelle 2000-luvulla. Viimeisen viiden vuoden aikana kuvattujen elokuvien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Länsi-Suomen elokuvakomissio on tehnyt päämäärätietoisesti töitä sen eteen, että se tukee paikallisten tuotantoyhtiöiden toimintaympäristöjen kehittymistä. Turun alueen houkuttelevaisuutta on lisätty palvelujen keskityksellä ja joustavuudella, mm. kuvausluvat tai vartioidut parkkipaikat saa yhdestä paikasta. Turussa on paljon tarvittavaa ammattitaitoista väkeä ja yhteistyö Turun Taideakatemian kanssa tuo jatkuvasti uusia tekijöitä alalle. Turussa on erittäin kustannustehokasta tehdä töitä verrattuna moneen muuhun paikkaan. Pisteenä iin päällä on turkulaisten positiivinen asenne ja ylpeys kaupungissaan tapahtuvista kuvauksista. Vuonna 2014 Turun seudulla kuvatut elokuvat jättivät alueelle jopa 2,6 miljoona euroa, muun muassa tuotantojen ostamien eri tuotteiden ja palveluiden muodossa. Toistaiseksi Turussa vierailleet kuvausryhmät ovat olleet lähinnä kotimaisia produktioita, mutta meillä olisi paljon annetavaa myös kansainvälisille tuotannoille. Meidän tulisi vain saada houkuteltua heidät Suomeen.
Siksi totantokannustinjärjestelmän kehittämistä Suomeen olisi ehdottomasti tarkasteltava tämän hallituskauden aikana. Asiaa on valmisteltu pitkällekin ja esitetty jo useampi vuosi sitten, mutta päätöksenteko on jäänyt puolitiehen. Viime vuosina lukuisat maat ovat lanseeranneet ja jatkokehittäneet omia kannustinjärjestelmiään kansainvälisten tuotantojen houkuttelemiseksi ja Suomi uhkaa jäädä lopullisesti vauhdista. Suomesta tällaiset tuotantokannustimet puuttuvat, ja saamme maahamme nyt vain murto-osan niistä elinkeino-, vienti-, matkailu- ja verotuloista, joita kilpailijamaat ovat onnistuneet saavuttamaan.
Elokuva- ja televisioalaa edustavat järjestöt esittävät Suomeen kannustinjärjestelmää, jolla nostetaan Suomen kilpailukykyä kansainvälisten elokuvien ja TV-ohjelmien tuotantomaana sekä edistetään maakuvamarkkinointia matkailijavirtojen kasvattamiseksi. Matkailuorganisaatio Visit Finland tukee ehdotusta. Favex yhteistyössä keskeisten toimialajärjestöjen ja alueellisten elokuvakomissioiden kanssa esittää paikalliskulutukseen perustuvan ”cash rebate” -kannustimen kehittämistä, jossa tietyt kriteerit täyttäville tuotannoille voitaisiin myöntää esimerkiksi 20 %:n osittaispalautus kuluista, jotka on käytetty Suomessa tehtyihin palveluostoihin ja suomalaisen työvoiman palkkaamiseen. Kysymyksessä ei siis ikäänkuin tuotantoryhmille annettava alennus niistä palveluista, joita he paikallisesti käyttävät. Käytännössä kansainvälistymisen edistämistä, jossa meillä on vain voitettavaa. Kannustinjärjestelmä ei ota mitään, jos ei annakkaan. Ja kun se antaa, se antaa moninkertaisena takaisin.
Suomi tarvitsee uusia innovaatioita talouden elvyttämiseen. Valtion rahoittaman tuotantokannustinjärjestelmän kautta toteutettaisiin työllisyyden ja kilpailukyvyn strategista tavoitetta. Viivyttelemällä kansainväliset tuotannot kiertävät Suomen yhä kauempaa ja tulovirrat jatkavat valumistaan kilpailijamaihin. Samaan aikaan kotimaiset tuotannot siirtyvät herkemmin kuvaamaan ja ostamaan palveluja muualta. Ellei tämä hallitus ota tarkasteltavaksi kannustinjärjestelmää, Suomi menettää mahdollisuuden kotiuttaa tulovirtoja, työpaikkoja ja verotuloja sekä hukkaa tilaisuuden Suomen brändiarvon ja tunnettavuuden lisäämiseksi.