Hallituksen puolivälitarkastelun tuloksia summaillaan tänään. Reunaehto riihellä oli se, että julkinen talous on saatava kuntoon ja velkaantuminen taitettua. 10 miljardin euron kestävyysvajeen kurominen umpeen jatkuu. Säästöjä toki tehdään, mutta korjausliike perustuu vahvasti sellaisiin toimiin, joilla taloutta käännetään kasvuun ja julkisia palveluita tehostetaan.

Hallituksen keskeisinä puolivälitarkastelua ohjaavina teemoina olivat osaaminen, kasvu ja työllisyys, välittäminen, uudistaminen, sekä turvallisuus. Olen tyytyväinen siihen, että monet hallituksen tekemät avaukset katsovat pitkälle tulevaisuuteen ja muuttavat rakenteita vastaamaan tätä päivää, eivätkä vain laita laastaria toimimattoman päälle.

 

Tulevaisuuteen katsova, kestävä politiikka vahvistaa kansalaisten luottamusta siihen, että työtä kannattaa tehdä. Keskeinen tulokulma tähän on kannustinloukkujen purkaminen ja muutkin hallituksen tekemät ratkaisut, joissa ihmisiä avitetaan elämässä eteenpäin. Mielestäni työllisyyden edistäminen, loukkujen purkaminen, erilaisten elämäntilanteiden huomioiminen ja niissä avustaminen on sosiaalista vastuuta ja välittämistä. Muutamia hyviä esimerkkejä hallituksen käynnistämistä toimista:

• yhteensä 45 miljoonaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen, sekä nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin toimiin
• nuorten matalan kynnyksen palveluja tarjoavan Ohjaamo-toiminnan rahoituksen vakiinnuttaminen
• nuorten Sanssi-kortin ja yli 30-vuotiaiden palkkaamiseen suunnatun Duuni-kortin yhdistäminen palkkatukikortiksi. Helpottaa työnantajaa, kun tieto mahdollisuudesta palkkatukeen on selkeämpi
• perheellisten opiskelijoiden toimeentulon parantamiseksi 75 euron huoltajakorotus
• varhaiskasvatusmaksujen alennus pieni- ja keskituloisilla. Jopa 6700 siirtyy maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin
• valmistelut työllisyyttä ja toimeliaisuutta parantavasta, eriarvoisuutta vähentävästä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Tässä huomioidaan mm. perustulokokeilu
• konkurssin tehneen yrittäjän mahdollisuutta aloittaa alusta helpotetaan säätämällä laki yksityishenkilön konkurssista
• pitkän työttömyyden jälkeen työllistyvälle velalliselle tulee mahdollisuus huojennukseen ulosotossa
• hallitus myös kohdentaa 3 miljoonan euron lisärahoituksen päihdeäitien hoitoon, mikä on mielestäni tärkeä panostus perheiden hyvinvointiin

 

Kestävyyden yksi näkökulma on suhteemme ympäristöön, luontoon, luonnonvaroihin ja jättämämme jälki maailmassa. Vaikka talouden raamit ovat todella tiukat, olen iloinen siitä, että panostuksia ympäristöön onnistuttiin tekemään. Myös tässä mielessä hallitus katsoo tulevaisuuteen ja ottaa vastuuta jälkipolville jäävästä maailmasta. Keskeisiä nostoja hallituksen puolivälitarkastelun ympäristöpoliittisista esityksistä:

• kehitysyhteistyöhön osoitettaviin määrärahoihin saadaan pieni, mutta tärkeä korjaus, lisätään 3 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 6 miljoonaa vuonna 2019
• sitoutumista hallituksen energia- ja ilmastostrategiaan, ja siten Pariisin ilmastosopimuksen täyttämistä Suomen osalta, tuetaan 25 miljoonan euron lisärahoituksella vuosina 2018—2021. Edistetään mm. vähäpäästöistä liikennettä ja uusiutuvaa energiaa, sekä tuetaan kokeiluja mm. kiertotalouden lisäämiseksi
• metsäluonnon monimuotoisuuden suojeluun, eli METSO-ohjelmaan lisätään 5 miljoonan euron vuosittainen panostus

METSO-ohjelma on onnistunut luomaan hyvän keskusteluyhteyden ympäristö- ja metsäalan toimijoiden välille. Vapaaehtoisuuteen perustuvan METSO-ohjelman turvin on otettu jo monia tärkeitä askeleita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. On aivan keskeistä, että ohjelman jatkuvuus varmistetaan. Hallituksen tekemän ympäristöpolitiikan kokonaiskuvassa on vielä toivomisen varaa, mutta on tärkeää, että ympäristö tuli huomioiduksi puolivälitarkastelussa. Siltä osin hallitus teki mielestäni oikeansuuntaisia korjausliikkeitä.

 

Sivistyspolitiikan osalta riihestä kuului monia pieniä positiivisia uutisia. Osaamiseen tehtiin yhteensä yli 400 miljoonan panostukset. Nostan lisäksi esille yhden toivotun avauksen, nimittäin hallitus on päättänyt ryhtyä toteuttamaan lukiouudistusta. Uudistuksessa tarkastellaan lukiokoulutuksen vetovoimaa, laatua ja oppimistuloksia. Mielestäni erityistä huomiota tulee kiinnittää lukioon siirtymisien sujuvoittamiseen ja lukioon osana muuta koulutuspolkua.

Kompromissiratkaisuun sisältyy yksi erityisen suuri pettymys. Olen tietysti varsin harmissani, että perhevapaauudistus ei hallituksen puolivälitarkastelussa lopulta edennyt, vaikka selvityksen käynnistämisen takana on hyvin laajasti yhteiskunnan eri toimijoita. On selvää, että työ pysähtyi nimenomaan perussuomalaisten vastustukseen ja typistyi kapeaan näkemykseen kotihoidontuesta. Kysymys on kuitenkin kokonaisuudistuksesta, jonka tarpeelle on ilmiselvät perusteet. Siksi selvityksen aloittamisen vastustamista on vaikea ymmärtää.

Paikallisesti iloisia uutisia riihestä on, että hallitus sopi, että vuoden 2017 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä kohdennetaan varoja lounaisen Suomen positiiviseen rakennemuutokseen tukemiseksi. Tuki kohdentuu erityisesti osaavan työvoiman kouluttamiseen ja saatavuuteen.