Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n julkaisema raportti herätti monet maat miettimään ilmaston lämpenemisen rajoittamista. Meille tehtiin hyvin selväksi, että Pariisin ilmastosopimuksessa sovitut toimet eivät kykene rajoittamaan maapallon lämpenemistä 1,5 asteeseen. Tekoja tarvitaan nyt, koska mitä pidemmälle merkittäviä linjauksia lykätään, sitä kovempia päätöksiä joudutaan myöhemmin tekemään.
Ei ole kuitenkaan syytä jäädä paikoilleen odottamaan pahinta, vaan tarttua tuumasta toimeen. Kaikki eduskuntapuolueet kokoontuivatkin loppuvuodesta ja saimme aikaiseksi 8 puolueen yhteisen ilmastopoliittisen linjauksen, joka toimii hyvänä pohjana kevään vaalikeskusteluille sekä hallituksen ilmastopoliittiselle työlle. Olen ehdottanut, että tätä työtä jatkettaisiin nyt perustamalla ”ilmastokomitea”, eli kutsumalla eduskuntapuolueiden lisäksi myös eri sidosryhmät ympäristö- ja työmarkkinajärjestöistä tutkijoihin yhteisten ilmastolinjausten. Haasteet ovat niin valtavia, että voimme ratkaista ne vain yli hallituskausien jatkuvalla yhteistyöllä.
Myös Kokoomus otti vastikään kantaa ilmasto- ja vesistöongelmiin, sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Kokoomuksen ympäristö- ja ilmasto-ohjelmassa on pelkkien ongelmien listaamisen lisäksi mukana käytännön ratkaisuehdotuksia. Ohjelma on kunnianhimoinen ja yksityiskohtainen. Sen takana on helppo seisoa.
Sekä kahdeksan eduskuntapuolueen ilmastopoliittisen linjauksen, että Kokoomuksen ympäristö- ja ilmasto-ohjelman tavoitteena on saada maailman keskilämpötilan nousu rajoittumaan 1,5 asteeseen. Tämä saavutetaan päästöjen vähentämisen, hiilinielujen lisäämisen sekä kiertotalouden omaksumisen avulla. Kivihiilen lisäksi myös turve tulee jättää historiaan. Energianlähteinä olevat turvesuot tulee ennallistaa luonnontilaan, kun niiden hyödyntäminen loppuu. Tavoitteena tulee olla, että 2040-luvulla Suomen kasvihuonepäästöt olisivat selvästi negatiiviset, jolloin poistaisimme ilmakehästä enemmän kasvihuonekaasuja kuin tuotamme.
Ymmärrämme täysin hyvin, että Suomen ilmastopoliittiset päätökset eivät yksin ratkaise koko maapallon ilmastonlämpenemisen ongelmaa. On kuitenkin myös ymmärrettävä, että on helpompi vaatia neuvottelupöydissä muita maita uudistamaan ilmastopolitiikkaansa, jos me itse olemme heille esimerkkejä toimivasta vihreästä taloudesta.
EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Suomen täytyy aktiivisesti ajaa tavoitteen kiristämistä neljästäkymmenestä 55 prosenttiin.
Suomella on nyt paitsi mahdollisuus, myös velvollisuus tehdä faktaan perustuvia ja kestäviä ratkaisuja. Päätösten toimeenpano tulee tehdä tehokkaasti, jotta päätökset eivät jää vain puheen tasolle. Minä ja Sinä voimme omien päivittäisten tekojemme kautta olla esimerkkinä Suomelle ja Suomi voi omalla toiminnallaan olla esimerkkinä koko muulle maapallolle.
