Olen ollut mukana kuntapolitiikassa kohta yhdeksän vuotta. Vuoden 2008 kuntavaalien jälkeen, kun aloitin liikuntalautakunnan puheenjohtajana, käsittelimme heti ensimmäisissä kokouksissa isoja leikkauksia budjettiin. Taloudellisen epävarmuuden aikaa on eletty siitä lähtien. Nyt talouden ja markkinoiden näkymät ovat ensimmäistä kertaa positiiviset.
Isot yritykset, kuten esimerkiksi Mayer, Sandvik, Valmet Automotive, Rolls-Royce ja Bayer investoivat ja työllistävät lounaisessa Suomessa ja niiden positiivinen vetovoima ja vaikutus heijastuvat pitkälle. Kun syntyy lisää työpaikkoja, alueelle tulee lisää asukkaita, tarvitaan lisää asuntoja, on enemmän veronmaksajia, lisää kuluttajia ja millä kuluttaa, paikallisten palveluiden käyttö lisääntyy ja markkinat pyörivät.
Positiiviseen rakennemuutokseen on syytä tarttua ripeästi. Isojen yritysten työvoimantarpeeseen pitää voida vastata houkuttelemalla osaajia alueelle, panostamalla alojen koulutukseen ja esimerkiksi varmistamalla asuntotuotannon riittävyys, sujuva joukkoliikenne ja vuokrien kohtuullinen taso.
Yrittäjyyden eri muodot ja itsensätyöllistäminen yleistyvät kovaa vauhtia. Tällä hetkellä jo noin 190 000 suomalaista työllistää itse itsensä – ja määrä kasvaa koko ajan. Enää ei voida kategorisesti jakaa työmarkkinoiden toimijoita vain työnantajiin ja palkansaajiin, sillä moni on joko jotain siltä väliltä tai jonkinlainen näiden epämääräinen yhdistelmä. Yhä harvempi työskentelee vakituisessa, kokoaikaisessa, säännöllisessä palkkatyössä. Työelämä ei ole enää joko-tai. Kevytyrittäjyys, mikroyrittäjyys, toiminimet ja freelance-verokortit ovat monen pienyrittäjän arkea, mutta järjestelmämme on kankea tunnistamaan yrittäjyyden eri muotoja tai ymmärtämään yritystoiminnan erilaista luonnetta.
Myös alueen pienten yritysten tarpeita pitäisi nyt kuunnella erityisen herkällä korvalla. Isojen yritysten lounaiselle Suomelle tuoma positiivinen vaikutus välittyy markkinoilla eteenpäin – mutta kuinka pitkälle, on myös meistä kiinni. Alueen positiiviset talousnäkymät luovat mahdollisuuksia työllistää ja laajentaa liiketoimintaa pienissäkin yrityksissä. Näitä pyrkimyksiä ja investointeja pitää tukea helpottamalla esimerkiksi lupaprosesseja ja vähentämällä turhaa byrokratiaa, eli paperityötä, joka rasittaa erityisesti pienyrittäjiä.
Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksistä ja kasvun mahdollisuuksista huolehtiminen alueen positiivisen rakennemuutoksen yhteydessä on tärkeää, jotta emme ole vain suurten yritysten työllisyyden varassa.
Kuntien hankinnoilla on iso merkitys monen alan yrittäjille. Ylipäänsä julkisten hankintojen arvo on Suomessa kymmeniä miljardeja euroja joka vuosi. Siksi sillä on merkitystä, miten ja mistä hankintoja tehdään. Olen itse ollut julkisten hankintojen kanssa tekemisissä muun muassa kaupunginhallituksen jäsenenä sekä nyt kansanedustajana.
Keskeinen uudistus pk-yritysten näkökulmasta on uusi hankintalaki, jota olen itsekin eduskunnassa saanut työstää. Uusi hankintalaki parantaa pienyrittäjien asemaa ja kilpailun toimivuutta markkinoilla. Kansallisen sääntelyn poistuessa hankintoja voidaan toteuttaa pienempinä kokonaisuuksina, mikä edesauttaa pienten toimijoiden mahdollisuutta osallistua kilpailutuksiin. On tärkeää saada pienet toimijat nykyistä paremmin mukaan kuntien hankintoihin, siten markkinat pysyvät monipuolisina.
Kaupungin tekemissä hankinnoissa tulisi suurten kokonaisuuksien sijaan keskittyä pilkkomaan hankintoja pienemmiksi siten, että alueellisilla pienillä toimijoilla on mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. Tämä ei välttämättä edes tarkoita kustannusten nousua ja lisäksi hankintoja pilkkomalla voidaan paremmin myös varmistaa, että kilpailutuksen ehdot vastaavat niitä laadullisia tekijöitä, joita palvelulta toivotaan.
Viimeistään nyt hankintalain muutoksen yhteydessä tulee lisätä hankintaosaamista kunnissa. Koska kilpailutuksissa liikkuvat isot rahat, on aivan keskeistä satsata tietoon ja taitoon, jolla ne toteutetaan. Markkinatietoa tulisi myös hyödyntää nykyistä selkeästi enemmän, mikä edellyttäisi vahvempaa vuorovaikutusta yritysten kanssa jo ennen varsinaista kilpailutusta. Uusi hankintalaki kannustaakin osapuolia markkinavuoropuheluun. Yritysten kokemusta ja tietoa kannattaa todella hyödyntää. Kuin näin toimitaan, saadaan tehtyä parempia hankintoja ja usein myös pienemmällä rahalla.
Hankintaosaamisen kautta voidaan viedä hankintoja myös eettisempään ja kestävämpään suuntaan. Kilpailutukset ovat monimutkaisia, mutta oikealla osaamisella varmistetaan kestävän kehityksen mukaisesti niin talouden, ympäristön kuin sosiaalisten vaikutusten kannalta järkevimmät valinnat.
Turussa hankinnat on keskitetty Hankinta- ja logistiikkakeskuksen, mikä on osaltaan tuonut synergiaetuja ja mahdollistaa myös luontevasti osaamisen vahvistamisen. Keskityksestä huolimatta ei pidä unohtaa toimialoilla olevaa kokemusta ja tietoa kunkin sektorin erityispiirteistä. Paras tieto vaikkapa liikuntavälineiden käytöstä on tietysti liikuntapuolella, jossa niitä päivittäin käytetään.
Jo ennen hankintalain muutosta olen puhunut paljon pienhankintojen avoimuudesta ja pienten toimijoiden mahdollisuudesta tehdä tarjouksia. Sähköiset alustat mahdollistavat kynnysarvon alittavienkin kilpailutusten tekemisen avoimesti ja helposti. Yleensä syntyy myös säästöä.
Kuntien pienhankintojen avaaminen julkisesti tarjottaviksi olisi mielestäni askel avoimempaan ja tasapuolisempaan suuntaan. Kunnissa voitaisiin ottaa käyttöön sähköisiä järjestelmiä, joihin yrittäjät voivat asettaa vahtipalvelun ilmoittamaan, kun hankintoja avataan. Järjestelmän kautta olisi myös mahdollista hoitaa koko prosessi sähköisesti ja nykyistä avoimemmin. Tähän suuntaan kuntien hankintojen tulisi mielestäni mennä ja olen puhunut asian puolesta Turussakin.