Hallitus julkisti tiistaina perhevapaamallinsa, joka on pääosin sama kuin hallituksen vuosi sitten esittelemä. Esityksessä on hyviä asioita ja joitakin tasa-arvoa edistäviä muutoksia. Valitettavasti kokonaisuus on kuitenkin pettymys.

Esitys lisää hieman joustoja ja antaa perheille jonkin verran lisää vaihtoehtoja, mikä on positiivista. Hallituksen esittelemässä perhevapaamallissa on kuitenkin tasa-arvoon, perheiden moninaisuuteen ja erilaisten tilanteiden huomioimiseen sekä naisten työmarkkina-asemaan ja työllisyyteen liittyviä haasteita.

Keskeistä on, että hallituksen esitys ei ole kokonaisuudistus. Kyseessä on kompromissimalli, josta puuttuu kokonaisnäkemys. Uudistukselle nimetyt keskeisimmät tavoitteet jäävät siksi saavuttamatta. Tämä ei tietenkään sikäli yllätä, että hallitus jätti jo lähtökohtaisesti kotihoidontuen kokonaan uudistuksen ulkopuolelle. Asiantuntijat ovat jo pitkään suosittaneet muutoksia nimenomaan kotihoidontukeen. Kotihoidontuesta kirjoitin Kokoomusnaisten blogiin viime viikolla.

Kokoomusnaiset ovat jo vuosia nostaneet esille, että perhevapaamallin tulee lisätä tasa-arvoa ja jakaa hoivavastuuta tasaisemmin. Tämän lisäksi uuden perhevapaamallin tulisi vastata perheiden moninaiseen tarpeeseen järjestää arkensa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Valitettavasti hallituksen perhevapaamalli ei ota riittävästi huomioon erilaisia perheitä ja perheiden erilaisia tilanteita. Esimerkiksi Kokoomuksen mallissa etuuksia olisi mahdollista siirtää paitsi vanhempien välillä, myös muille aikuisille, esimerkiksi isovanhemmille tai muulle perheen läheiselle aikuiselle. Hallituksen malli ei tätä mahdollista, vaan rajaa etuuksien käytön vanhanaikaisen ydinperheajattelun pohjalta vain lapsen isälle ja äidille. Epäkohta on keskeinen erityisesti sateenkaariperheiden ja yhden vanhemman perheiden kannalta, mutta Kokoomuksen ratkaisu mahdollistaisi joustavia järjestelyjä myös kahden vanhemman perheille.

Lisäksi keskeinen kysymys on, lisääntyykö lopulta isien perhevapaiden käyttö ja hoivavastuun tasaisempi jakautuminen hallituksen esittämillä keinoilla. Asiantuntijat ovat suhtautuneet esityksen tasa-arvovaikutuksiin epäillen. Epäkunnianhimoinen esitys on pettymys, sillä juuri näiden tasa-arvon epäkohtien ratkaiseminen olivat keskeisiä perhevapaauudistukselle asetettuja tavoitteita.

Sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta perhevapaauudistuksen tulisi vahvistaa naisten työllisyyttä ja työmarkkina-asemaa. Samalla Suomi kaipaa nyt ehdottomasti ennemmin työllisyyttä lisääviä, kuin heikentäviä reformeja. Nyt esitetty hallituksen perhevapaauudistus ei kohenna naisten asemaa työmarkkinoilla ja itse asiassa jopa heikentää työllisyyttä.

Hallituksen tiedotustilaisuus perhevapaamallista antoi ymmärtää, että mallin onkin tarkoitus toimia lähinnä signaalina. Paljon on laskettu sen varaan, että pienten muutosten myötä asenteet muuttuisivat niin työmarkkinoilla ja perheissä. Varsinaiset konkreettiset kannustimet ja vaikuttavimmat rakenteelliset muutokset jäävät edelleen puuttumaan. Huolena on, että vajavaisen mallin hyväksyminen vaikeuttaa tarpeellisten uudistusten tekemistä myös tulevilla kausilla. Toivottavasti jatkoaskelien toteuttamista ei tulevaisuudessa torpata toteamalla, että perhevapaauudistus jo toteutettiin.

Vuositasolla mallin arvioidaan kustantavan noin 80 miljoonaa euroa. Hallitus on varannut uudistukseen 25 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa sitä, että suurin osa kustannuksen kuluista siirtyy yksittäisille työntekijöille ja työnantajille.

Seuraavaksi hallituksen malli etenee kommenttikierrokselle, joka kestää huhtikuun alkuun saakka. Sopii toivoa, että ainakin kaikkein keskisimpiä ongelmakohtia tarkasteltaisiin vielä uudestaan ja lopputuloksena olisi paremmin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä perhevapaauudistus.