Valikko 

Blogi

Pelastaako kiertotalous Itämeren?

Julkaistu 31.5.2016

Järjestin hiljattain Turussa yhdessä Airiston Kokoomuksen kanssa Pelastaako kiertotalous Itämeren-tulevaisuuskeskustelutilaisuuden. Oli ilo saada mukaan kattava joukko korkealle arvostamiani asiantuntijoita keskustelemaan minulle niin rakkaasta aiheesta. Näin Kestävän kehityksen viikolla on hyvä kerrata tilaisuuden antia ja pohtia, mitä me voimme esimerkiksi omilla valinnoillamme tehdä Itämeren hyväksi ja pelastamiseksi. Vaikka Itämeri on verrattain pieni meri, asuu sen valuma-alueella lähes 90 miljoonaa ihmistä. Kyse on siis miljoonia ihmisiä koskettavasta asiasta.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Ville Itälä on juuri julkaistun Itämeren tilaa koskevan tilintarkastusraportin takana ja saimmekin häneltä ajankohtaista dataa Itämeren ravinnekuormituksesta.
Puheenvuorossaan Itälä muistutti, että EU:n Itämeri-strategia on toki lisännyt Itämeren poliittista painoarvoa, mutta EU-toimilla on edistetty Itämerelle kriittisten ravinteiden vähentämistä vain vähän. Oli myös harmillista kuulla, kuinka läheskään kaikki Itämeren ympärillä sijaitsevat valtiot eivät vieläkään noudata yhdyskuntajätevesidirektiiviä, vaikka direktiivi piti panna täytäntöön vuoteen 2012 mennessä. Suomi ja Saksa ovat ainoat ilahduttavat poikkeukset, jotka noudattavat direktiivejä lähes kaikilta osin. Itälä puhui puheenvuorossaan myös Itämeren rehevöitymisen kannalta suurimpana haasteena nähtävästä maatalouden ravinnekuormituksesta. Kuormitus on jo vähentynyt joillakin merialueilla, muttei rehevöitymisen kannalta tärkeillä ja keskeisillä alueilla. Ongelmana onkin juuri se, ettei toimintamahdollisuuksia ole hyödynnetty täysimääräisesti, eikä toimia ole kohdistettu riittävästi niille alueille, joilla tarve on suurin. Toimia on ehdottomasti lisättävä ja tehostettava.

Pidä Saaristo Siistinä ry:n pääsihteeri Aija Kaski nosti omassa puheenvuorossaan esille Itämeren roskaantumisen ja muovijätteen lisääntymisen. Itämeren roskaantuminen onkin verrattain tuntematon ongelma. Kaski nosti esiin faktan, että noin 71% Itämeren roskasta tulee maalta ja 29% syntyy merellä. Huolestuttavina on se, että noin 70% tästä kaikesta roskasta painuu Itämeren pohjaan, jolloin sitä ei edes näe ja ongelman laajuutta ei täten täysin ymmärrä. Lopuista roskista 15 % huuhtoutuu rannoille ja 15 % kelluu meren pinnalla.
Asiat eivät muutu, jos niistä ei puhuta ja jos niitä ei ymmärretä. Voimme vähentää roskaantumista luonnollisesti vähentämällä itse roskaamistamme sekä kuluttajajana esimerkiksi materiaalivalinnoilla kuin myös esimerkiksi panostamalla toimivaan ja kattavaan jätehuoltoon.

Baltic Sea Action Group –säätiön asiamies Mathias Bergman nosti puheenvuorossaan esiin Itämeren suurimmat ongelmat aina rehevöitymisestä meriliikenteen riskeihin ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Bergman peräänkuulutti puheenvuorossaan uuden kiertotalous-ajattelumallin omaksumista. Bergman teroitti, että ravinteiden kierrättäminen on ainoa kestävä ja taloudellisesti mahdollinen tapa estää ravinteiden valuminen Itämereen. Kokonaisuutena tämä tarkoittaa täysin uudenlaista liiketoimintaekosysteemiä eli muun muassa lannoiteasetuksien uudistamista ja eurooppalaisia standardeja niille. Onnistuessaan saamme Itämeren alueelle uutta liiketoimintaa, uusia työpaikkoja, uusia tuotteita, hyvinvointia, parempia satoja, terveitä vesistöjä ja ennen kaikkea, elävän Itämeren. BSAG:n tavoite on tuoda yhteen kaikki Itämeren suojelussa tarvittavat tahot. BSAG käyttää työkaluna julkisia sitoumuksia, joilla saadaan yritysten innovaatiokyky ja resurssit mukaan. Sitoumus on teko tai prosessi, jolla on positiivinen vaikutus Itämereen. Sitoumuksen tekijöitä on tällä hetkellä jo lähes 300, mukaan lukien jokaisen Itämeren ympärysvaltion sitoumukset. BSAG seuraa sitoumusten edistymistä ja hakee uusia sitoumuksia tällä hetkellä erityisesti ravinteiden kierrätykseen liittyen.

Itseasiassa Baltic Sea Action Group palkittiin kuluneena viikonloppuna tämän vuoden Saaristomeripalkinnolla Naantalin Venemessujen yhteydessä. Hieno juttu, onnittelut säätiölle ja kiitokset arvokkaasta työstä Itämeren puolesta !

Turun kaupungin yhteysjohtaja Antti Kirkkola antoi puheenvuorossaan hieman erilaista näkökulmaa ja puhui muun muassa matkailun merkityksestä Turulle ja Varsinais-Suomelle. Kansainväliset matkailutrendit liittyvät tällä hetkellä esimerkiksi puhtauteen ja hyvinvointiin ja ne tarjoavatkin suuria mahdollisuuksia Suomelle puhtaan ja ainutlaatuisen ruuan ja ravinnon vuoksi. Kirkkola kuitenkin muistutti myös matkailuyritysten ympäristövastuullisuuden tärkeydestä. Vuorovaikutus ympäristön kanssa, palvelutarjonta, kiinnostavan mielikuvan luominen, työhyvinvointi, hyvä maine – kilpailukyky, ympäristön hyödyntäminen, kuormituksen vähentäminen, viestintä.

Alustuspuheenvuorojen jälkeen vaihdoimme ajatuksia vielä paneelin muodossa. Keskustelimme muun muassa siitä ymmärretäänkö Itämeren suojelun tärkeys. Nelikolla oli vahva yhteisymmärrys siitä, että kyllä ymmärretään mutta hieman vaihtelevasti. Itälä muun muassa huomautti, että paikallisesti ongelmat tiedostetaan, muttei kuitenkaan liittävän laajalti EU-tasolla. Pidä Saaristo Siistinä ry:n Aija Kaski taas huomautti, että veneilijän muisti on valitettavan lyhyt. Esimerkiksi huonoina sinilevävuosina yhdistys saa paljon yhteydenottoja ja kyselyjä mitä yksittäinen henkilö voisi tehdä. Parempina eli vähäleväisinä vuosina nämä taas unohtuvat. Kaski peräänkuuluttikin valistuksen, sivistyksen ja kasvatuksen merkitystä lapsille ja koululaisille tässä asiassa.

Tiedustelin asiantuntijoilta myös vinkkejä ja toiveita siitä, mitä politikoiden tulisi tehdä kiertotalouden ja Itämeren suhteen. Välillä kun tuntuu siltä, että kaikista yhteisistä ohjelmista ja strategioista huolimatta riittävän suuri kunnianhimo ja tahtotila puuttuvat. Itälä nosti esiin juurikin sen, että riittävä kunnianhimo ja uskallus on saatava nostettua niin EU-tasolla kuin esimerkiksi Puolan valtion kohdalla. Intressiristiriidoista on päästävä eroon. Näihin ympäristötalkoisiin on pakko saada mukaan merkittävät toimijat ja valtiot Itämeren alueella. Suomen esimerkillinen toiminta ei yksinään yksinkertaisesti riitä. Bergman peräänkuulutti jälleen ajattelutavanmuutosta. Hän korosti, että olisi tärkeää ymmärtää, ettei lanta ole vain jätettä vaan arvokasta ravinnetta. Kaski jatkoi samalla linjalla ja kertoi unelmastaan, että jonain päivän Roska-Roope-laivat kuljettaisivat keräämänsä roskat suoraan hyödynnettäviksi polttoaineiksi laitoksiin. Kaikki neljä olivat yhtä mieltä siitä, että se joka kykenee ratkaisemaan tämän tulevaisuuden kilpailukykykysymykseen, tulee menestymään. Voisi siis kuvitella, ja toivoa, että mikäli pelkästään ympäristöasiat eivät motivoi riittävästi, niin edes kiertotalouden miljardipotentiaali ja raha motivoisi toimijoita ratkaisemaan kokonaisuutta. Nelikkö muistutti kuitenkin, että yksilö ja yksilölliset valinnat ratkaisevat kehityssuunnan. Esille nostettiin myös tulevien sukupolvien merkittävä rooli.

– Nuorempi sukupolvi on entistä ympäristötietoisempaa, kykenee tekemään vertailuja ja siten arvovalintoja, päätti Kaski lohdullisen puheenvuoronsa.

No, pelastaako kiertotalous Itämeren? Tulimme yhdessä siihen lopputulemaan, että kyseessä on globaalihaaste, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan kaikki mukaan.Tietoa on, mutta ratkaisut puuttuvat. Kiertotalous voi pelastaa Itämeren, kunhan asiat tehdään kunnolla eikä haaskata aikaa.

Itämeri on paitsi pieni, niin suljettu, kovasti liikennöity, matala ja vähäsuolainen meri. Se kohtaa valtavasti haasteita jo näistä syystä. Ei aiheuteta omalla toiminnallamme enää yhtään enempää kuormitusta sille.Toivoa siis on, työ Itämeren eteen jatkuu!

13246109_10154256560352375_1762218061_n13227802_10154375620209156_6529232435627316549_o