Valikko 

Blogi

Nyt on aika puolustaa demokratiaa, parlamentarismia ja oikeusvaltioperiaattetta!

Julkaistu 13.10.2020

Nostin keväällä esille huoleni parlamentarismista sekä lainvalmistelun ja päätöksentekomme tilasta. Koronakriisin ja etenkin valmiuslakien käyttöönoton myötä esille nousi ongelmia esimerkiksi tiedon saatavuudessa sekä aikatauluissa, jotka pakottivat kiireellisiin ja heikosti valmisteluihin päätöksiin.

Tilanteen vakavuudesta kertoo, että oikeuskansleri (eli ylin laillisuusvalvoja) on joutunut useaan otteeseen huomauttamaan hallitusta päätöksentekoprosesseihin liittyvistä ongelmista. Kysymys on pitkälti perustuslaista. Oikeuskanslerin mukaan sekä kansalaisille että eduskunnalle annetut tiedot ovat olleet sekavia, epätarkkoja ja ohuita. Hallituksen päätöksentekotavan myötä suosituksia ja määräyksiä sekoitettiin. Rajoitustoimiin liittyviä päätöksiä myös tehtiin poliittisina linjauksina, vaikka perustuslain mukaan hallituksen päätökset ja toimet on valmisteltava ministeriöissä virkavastuulla. Tietoja on pantattu ja näin vaikeutettu sekä eduskunnan että median mahdollisuuksia toteuttaa demokratian kannalta tärkeitä tehtäviään.

Valitettavasti näyttää siltä, ettei keväällä esiin nousseita epäkohtia ole edelleenkään korjattu. Laskelmia ja mallinnuksia, joille päätökset perustuvat, ei ole julkaistu riittävässä laajuudessa. Oikeuskasleri ei ole tyytynyt ministeriöiden ja THL:n selvityksiin tietojen salassapitotarpeesta, vaan asiaa käsitellään edelleen.

Viime viikolla huolta lisäsi pääministeri Marinin haastattelu, jossa hän totesi hallituksen valmistelevan valmiuslaissa olevien valtuuksien siirtämistä normaalilainsäädäntöön. Muutos antaisi esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriölle valmiuslain toimivaltuuksista ilman, että tilanne vaatisi poikkeusoloja. Tietyt rajoitustoimet ovat perustellusta syystä valmiuslain alla, jolloin päätöksentekoon tarvitaan myös presidenttiä, valtioneuvostoa ja eduskuntaa. Ihmisten perusoikeuksia tulee voida rajoittaa ainoastaan erittäin painavista syistä ja lyhyen aikaa kerrallaan. Valmiuslainsäädännön käyttöönottaminen tulee punnita joka kerta erittäin tarkoin. Käyttöönotossa on syytä hyötyjen lisäksi pohtia myös siitä seuraavia negatiivisia vaikutuksia suomalaisten elämään. Valmiuslakien tuominen osaksi normaalia lainsäädäntöä on erittäin ongelmallista, sillä ihmisten oikeuksien rajoittamista ei tule tehdä ilman erittäin tarkkaa, tapauskohtaista harkintaa ja laajapohjaista päätöksentekoa.

Keväällä pääministeri myönsi, että koronan hoidossa on tapahtunut virheitä, mutta että niistä otetaan opiksi. Valitettavasti näyttää siltä, ettei opiksi ole juuri otettu. Oikeutettua kritiikkiä aiheuttaneet toimintatavat toistuvat – ja tämä on ongelma nimenomaan demokratian, parlamentarismin ja oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta.

Tieto ja koordinaatio eivät kulje edes hallituksen sisällä. Koronatilanteen pahentuessa hallituksen ministerit ovat antaneet ristiriitaista viestiä. Ensin peruspalveluministeri Kiuru kertoi esittävänsä muutoksia hallituksen periaatepäätökseen, mutta sisältöä ei avattu. Pääministeri Marinin mukaan hallitus on neuvottelemassa seuraavalla viikolla toimenpidekokonaisuudesta koskien koronatilannetta, mutta edes aikataulu ei ollut selvillä. Elinkeinoministeri Lintilä sen sijaan antoi haastattelun, jossa totesi ettei hän tai johtamansa ministeriö tiedä koko asiasta, sen valmistelusta tai aikataulusta mitään. Hallituksen strategia on epäselvä, eikä tietoa siihen liittyen ole saatavilla. On täysi mysteeri, miksi ministeriöissä ei rauhallisempien kesäkuukausien aikana oltu valmistauduttu nyt heikkenevään koronatilanteeseen. Tautitapausten määrä on jo ohittanut kevään luvut, mutta tietoja uusista toimista ei edelleenkään ole.

Parhaillaan käynnissä oleva keskustelu koskien maskisuosituksia onkin yksi esimerkki epäselvyyksistä hallituksen toiminnassa. Oppositio vaatii syystä selvyyttä tilanteeseen, jossa ministeriö vaikuttaa ohjanneen maskien käyttöön liittyvää viestintää vastoin asiantuntijatietoa. Samaan aikaan hallitus on perustellut päätöksiään juuri asiantuntijoiden suosituksilla. Kokoomuksen epäluottamuslauseen taustalla on myös epäily siitä, että tehtyjä päätöksiä perusteltaessa ei olisi annettu oikeaa tietoa. Asia on periaatteellinen ja parlamentarismin näkökulmasta vakava. Toiminta ei hallituksen suunnalta ole ainutkertaista, sillä samainen ministeriö myös viivytti koronatietojan julkaisemista esimerkiksi alkusyksyllä Skopjen lentoja koskien.

Hallitus jatkaa huolestuttavien toimintatapojen linjaa tänään julkistamansa sote-esityksen myötä. Samaan aikaan kun kriittisistä koronatoimista on odoteltu lisätietoja, hallitus on neuvotellut pika-aikataululla omaa sote/maakuntapakettiaan. Kiireestä kertoo konkreettisesti se, että neuvottelutulos oli valmiina jo ennen kuin edes lausuntoyhteenvetoa oli käytettävissä. Esitykseen annettiin noin 700 lausuntoa ympäri Suomen, mutta hallitus ei vaikuta huomioineen näitä asiantuntijanäkemyksiä valmistelussaan lainkaan. Huomionarvoista on, että iso osa lausunnoista toteaa, ettei hallituksen ratkaisulla paranneta ihmisten palveluita. Esitykseen sisältyy myös taannehtivaa lainsäädäntöä, mikä on räikeästi oikeusvaltioperiaatteen vastaista. Muiden muassa Korkein hallinto-oikeus kritisoi lausunnossaan harvinaisen voimakkaasti tätä osaa luonnoksesta.

Kaiken kukkuraksi parlamentarismin toteutumista hämärtää se perustilanne, ettei ylipäänsä ole tietoa, miltä pohjalta hallituksen päätöksentekoa valmistellaan. Pääministerin mukaan hallitusohjelma olisi syytä avata tarkastelulle ja kaikki hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat yhtä mieltä siitä, että hallitusohjelman pohjana ollut työllisyystavoite on jo menetetty. Tästä huolimatta hallituksen esitysten valmistelua jatketaan hallitusohjelman mukaisesti ilman uutta tarkastelua.

Kuten jo keväällä kirjoitin, tulee päätöksenteon ja siihen liittyvän viestinnän olla avointa, oikea-aikaista ja luotettavaa. Tämä on erityisen tärkeää kriisitilanteessa. Jotta eduskunta voi toteuttaa sille annettua tehtävää – valvoa hallitusta – tulee käytössä olla riittävät ja oikeat tiedot. Parlamentarismin toimintaedellytyksiä nakerretaan heti, jos annettuihin tietoihin ei voi luottaa.

Hallitus on luvannut toteuttaa tietopohjaista politiikkaa ja laadukasta lainvalmistelua, mutta ei näiden esimerkkien valossa kyllä toimi lupauksensa mukaisesti.

Linkkejä:

Yle: THL halusi keväällä tiedottaa maskien käytöstä, mutta ministeriö esti aikeet

Helsingin Sanomat: Maskijupakassa on kyse luottamuksesta hallintoon – haluttomuudelle tunnustaa kasvosuojien hyödyt oli syynsä, joita ei tahdottu myöntää kansalaisille

Iltalehti: Skopjen-lennolla 24 koronaviruspositiivista – TS: STM halusi viivyttää tarkkojen tietojen julkistamista

Yle: Oikeuskansleri Pöysti moittii hallinnon koronaviestejä ja ohjeita sekaviksi

Yle: Näin STM selittää ”koronatietojen panttaamista” oikeuskanslerille – ”Covid 19 kuormittaa paljon, voimavarat keskitetty tilanteen hallintaan”

Yle: Oikeuskansleri: Hallituksen päätöksentekotavan takia suositukset ja määräykset menivät koronaepidemian alussa sekaisin

Oikeuskanslerin selvityspyyntö: Sosiaali- ja terveysministeriön menettely Covid-19-epidemiaa koskevien päätösten ja linjausten perusteena olevan tiedon julkisuudessa ja avoimuudessa

Helsingin sanomat: Oikeuskansleri pyytää selvitystä korona­tietojen panttaamisesta – ”Perus­lähtökohtana on viranomais­toiminnan avoimuus”

Oikeuskanslerin selvityspyyntö: Sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön menettelyt pandemiatilanteessa tarvittavien suojainvarusteiden varastoinnin ja hankinnan ohjauksessa

Karjalainen: Oikeuskanslerin nuhtelu: Asiakirjat: Oikeuskansleri puuttui hallituksen päätöksentekotapaan

Yle: Apulaisoikeusasiamies: STM:n virheellinen vierailukielto-ohjeistus johtanut lainvastaisiin kieltoihin ja rajoituksiin

Helsingin sanomat: Perustuslakivaliokunta on moittinut valtioneuvostoa ankarasti tiedonsaannista – oikeuskansleri Pöysti pitää asiaa erittäin vakavana

Yle:  Perustuslakivaliokunta aloittaa selvityksen ongelmista eduskunnan tiedonsaantioikeudessa

Helsingin Sanomat: Tietojen panttaaminen on ollut kiusallista, sanoo talous­työryhmää johtava Vihriälä HS:lle – THL:n pää­johtaja yllättyi, pääministeri sanoi Ylellä selvittävänsä asiaa

Yle: Koronatyö kulisseissa jää osin julkisuudelta piiloon – valtioneuvoston kanslia salaa koronakoordinaation asiakirjat lukuun ottamatta esityslistoja

Verkkouutiset: THL salaa yhä koronamallien taustoja – tutkija ihmeissään

Helsingin sanomat: Valtioneuvosto yritti salata poikkeuksellisella tavalla Suomen kannan EU:n hätärahoitukseen

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *