Tatu Kantosen kanssa Laurin Markkinoilla Mynämäellä elokuussa
Kesän aikana pääsin tapaamaan sellaisia suomalaisia urheilijoita kuin Tatu Kantonen, Bettiina Vuori ja Jukka Lehti. Oletko kuullut heistä aikaisemmin?
Kohtaamiset näiden urheilijoiden kanssa ovat olleet minulle mieleenpainuvia monella tapaa. Urheilijan arki edellyttää aina periksiantamattomuutta ja sitoutumista omille tavoitteilleen, mutta Tatusta, Bettiinasta ja Jukasta välittyy lisäksi erityisen vahvasti liikunnan ja harrastamisen ilo. On hienoa seurata, kun joku nauttii täysillä siitä, mitä tekee.
Tatu, Bettina ja Jukka ovat varsinaissuomalaisia urheilijoita, kukin menestynyt omassa lajissaan. Kuulostivatko nimet tutuilta? Jos eivät, se johtunee siitä, ettei heidän menestyksestään ole kerrottu julkisuudessa yhtä isoin otsikoin kuin vaikkapa formulakuskien tai jääkiekkoilijoiden. He ovat Sisujengiläisiä, kehitysvammaisia urheilijoita.
Vuoden 2015 suurimmat urheilukilpailut maailmassa, kehitysvammaisten Special Olympics –kesämaailmaankisat järjestettiin heinäkuun lopussa Los Angelesissa. Suomesta kisoihin osallistui 92 urheilijan joukkue, Sisujengi. Näissä olympialaisissa ei haluta nopeammin, korkeammalle ja voimakkaammin. Special Olympicsin vala kuuluu: ”Anna minun voittaa. Mutta jos en voi voittaa, anna minun olla urhea suorituksessani.”
Tänäkin vuonna suomalaisten loistivat näissä olympialaisissa. Tämä ei suinkaan johdu siitä, että Suomessa olisi vammaisia suhteessa enemmän kuin muissa osallistujamaissa. Sen sijaan menestystä selittää se, että kehitysvammaisten itseisarvoa ja oikeuksia ei Suomessa kyseenalaisteta. Heille on tehty tilaa ja mahdollisuuksia onnistumisiin omalla, joskus huikeallakin, tasollaan.
Vammaishuippu-urheilun pääkisat Paralympialaiset ovat osallistujamäärältään kesäolympialaisten jälkeen maailman toiseksi suurin urheilutapahtuma. Kisojen näkyvyys on siihen nähden edelleen vähäistä, joskin kiinnostus on viimevuosina ollut kasvusuunnassa. Lontoon paralympialaisia 2012 voidaan pitää tietynlaisena käännekohtana vammaisurheilun näkyvyydessä. Suomessa vammaisurheilu on ollut esillä erityisesti Ylellä, joka uutisoi myös Special Olympics-kisoja selkeästi muita näyttävämmin.
Muitakin positiivisia askeleita on otettu. Yle on aikaisemminkin tehnyt näkyväksi vammaisten elämää ja arkea myös lukuisilla dokumenteillaan, joista tunnetuin lienee Toisenlaiset frendit-sarja. Kuluneen vuoden aikana Suomi ja suomalalaiset ovat näyttäneet edelläkävijän askelmerkkejä myös lähettämällä Pentti Kurikan nimipäivät euroviisuedustaksi. Maaliskuun alussa eduskunta viimein ratifioi YK:n yleissopimuksen vammaisten oikeuksista. Jo oli aikakin, ratifioimisen viipyminen näin pitkälle on ollut suorastaan häpeällistä. Tämäkään ei tosin vielä riitä muuttamaan asenteita positiivisemmaksi, vaan työtä on edessä edelleen.
Vammaisurheilun näkyväksi tekemisellä edistetään asenneilmapiirin muuttamista. Special Olympics ja Paralympialaiset ovat tärkeitä tapahtumia edistää yleissopimuksen tavoitteita: tasavertaisen osallistumisen mahdollisuuksia, arvon kunnioittamista, sekä karistaa ennakkoluuloja ja ylipäänsä lisätä tietoisuutta vammaisuudesta.
Olen todella iloinen, että vammaisurheilullekin myönteisiä kirjauksia löytyy hallitusohjelmasta. Liikunta on kirjattu hallitusohjelmaan hyvinvoinnin edistäjänä ja koulutusta uudistavana työkaluna. Lisäksi tekstissä on kirjauksia vapaaehtoistoiminnan helpottamisesta, normien purkamisesta ja sääntelyn vähentämisestä. Nämä kaikki ovat olleet esimerkiksi Valon, Olympiakomitean ja Paralympiakomitean yhteisen hallitusohjelmavaikuttamisen agendalla.
Vammaisurheilu ja kesäiset kohtaamiset Sisujengiläisten kanssa ovat olleet tänään erityisesti mielessäni. Rion paralympialaisiin on syyskuussa tasan vuosi aikaa. Osallistuin aamulla Paralympiakomitean tilaisuuteen, jossa julkistettiin Tie Tähtiin –pooli. Oli upea tavata lisää vammaisurheilun tähtiä. Ahkerana penkkiurheilijana toivon näkeväni heitä ja heidän valmistautumistaan Rioon mahdollisimman paljon myös median välityksellä. Tuleviin kisoihin osallistuu ennätysmäärä urheilijoita sekä kansallisuuksia. Suomella on tällä hetkellä 11 maapaikkaa Rion paralympialaisiin. Maapaikalla tarkoitetaan osallistumisoikeutta paralympialaisiin siinä lajissa, josta maapaikka on saatu. Maapaikka ei ole sen saavuttaneen urheilijan henkilökohtainen paikka, vaan siihen voidaan valintahetkellä nimetä paras mahdollinen tulos- ja luokittelukriteerit täyttävä urheilija. Kansainvälisen paralympiakomitean puheenjohtaja Sir Philip Craven uskoo, että ennätyksiä tehdään myös yleisö- ja tv-katsoja määrissä.
Huomennakin olisi mahdollisuus tavata vammaisia urheilun merkeissä. Tänä vuonna Eduskunnan urheilukerho on saanut haasteen Turun Seudun Kehitysvammaisten tukiyhdistyksen Ilon ja Energian klubilta järjestää yhteinen urheilullinen tilaisuus. Sivistysvaliokuntamme tarttui haasteeseen ja huomenna, eduskunnan urheilupäivänä Olympiastadionilla pelataan sählyottelu. Haaste on osa #kohtaamut – kampanjaa, joka järjestetään yhteistyönä Suomen kehitysvammaisten tukiliiton ja TV 2:n kanssa. Olisi aivan mahtavaa päästä osallistumaan, mutta valitettavasti olen samaan aikaan ympäristövaliokunnan matkalla Saksassa. Liputan kuitenkin omalta osaltani kovasti vammaisurheilun ja sen näkyvyydenpuolesta.