Valikko 

Blogi

Naisten ääni vielä kuuluvammaksi

Julkaistu 1.6.2016

Suomi oli ensimmäinen maa Euroopassa ja kolmas maa koko maailmassa, joka antoi naisille äänioikeuden, tarkalleen 110 vuotta sitten. Naiset saivat tuolloin myös oikeuden asettua ehdolle vaaleissa. Vuonna 1907 valittiinkin Suomen ensimmäiset naiskansanedustajat, kun 19 naista pääsi läpi eduskuntavaaleissa. Naisia oli tuolloin ollut ehdolla 62 ja miehiä 693. Tästä on tultu pitkälle, sillä kevään 2015 eduskuntavaaleissa ehdolla oli 1 301 miestä ja 845 naista. Tällä hetkellä kansanedustajista miehiä on 117 ja naisia 83. Naisia on nykyisessä eduskunnassa hieman edellistä vähemmän.

Tasa-arvon saavuttaminen sukupuolten välille on mielestäni ihmisoikeuskysymys. Ensimmäiset suomalaiset naiskansanedustajat ajoivat heti alusta alkaen erityisesti naisten asioita ja tasa-arvoa. Vuonna 1926 naiset saivat Suomessa oikeuden tulla nimitetyksi valtion virkoihin samoilla ehdoilla kuin miehet ja vuonna 1929 käyttöönotettu avioliittolaki teki aviopuolisoista tasa-arvoisia oikeuden edessä.

Vaikka tasa-arvo Suomessa on keskimääräisesti todella edistyneellä tasolla ja reilussa sadassa vuodessa on tapahtunut paljon, niin vielä on paljon tekemistä. Esimerkiksi epätasa-arvo työelämässä sivutetaan liian usein. Tutkimuksien mukaan naiset suorittavat peruskoulun jälkeisiä tutkintoja keskimäärin enemmän kuin miehet, mutta se ei näy urakehityksessä tai palkkauksessa. Seksuaalinen häirintä ja perheväkivalta ovat Suomessakin huolestuttavan yleisiä. Suomi on saanut jopa kansainvälisiltä valvontaelimiltä huomautuksia siitä, että naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ei ole puututtu tarpeeksi. Tämä jos mikä, on mielestäni häpeällistä.

Olen pitänyt tasa-arvoa sekä naisten ja tyttöjen oikeuksia paljon esillä, erityisesti tänä keväänä perustamani Feministiryhmän kautta. Feministiryhmän jäsenistö on laaja ja kunnianhimoinen tavoitteemme on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä rajoittavien sukupuolinormien purkamista. Luonnollisesti Feministiryhmään kuuluu sekä miehiä että naisia.

Saimme odottaa uutta tasa-arvo-ohjelmaa kohtuuttoman pitkään. Jos ajatellaan nimenomaan juuri sukupuolten välistä tasa-arvoa, suurimmat epäkohdat meillä Suomessa liittyvät työelämään. Olen puhunut paljon siitä, kuinka pitkät perhevapaat vaikuttavat heikentävästi naisten uraan, palkkaan ja eläkkeeseen – ja siten eriarvoistavat työmarkkinoita. Jos haluamme lisätä tasa-arvoa, meidän on pystyttävä jakamaan perhevapaat ja siten vanhemmuuden kustannukset tasaisemmin. Ainakin meidän on kyettävä avoimeen keskusteluun eri malleista ja vaihtoehdoista.

Eduskunnan Feministiryhmä järjestää aiheeseen liittyen kaikille avoimen tilaisuuden Kansalaisinfossa tulevana perjantaina eli 3.6. klo 11 alkaen. Tilaisuudessa kuulemme Ekonomiliiton, SAK:n, Väestöliiton ja THL:n esitykset erilaisista perhevapaamalleista ja käymme varmasti mielenkiintoista keskustelua aiheesta. Tervetuloa mukaan!

 

feminismiävanhempainvapaisiin