Valikko 

Blogi

Muuttuva työ voi uuvuttaa

Julkaistu 14.12.2018

Kirjoitus on julkaistu Ekonomi –lehdessä 12.12.2018.

Teetkö töitä konttorilla kahdeksasta neljään? Vai oletko etäilijä, jonka tavoittaa aamusta iltaan? Onko työsi varma ja vakituinen, vai koostuuko toimeentulosi silpputyöstä ja määräaikaisista pesteistä? Toivotko uraa ja etenemistä yhden työnantajan palveluksessa, vai kartutatko osaamista etsimällä jatkuvasti sitä seuraavaa kiinnostavaa mahdollisuutta päästä eteenpäin urallasi?

Työelämä on jo muuttunut monella tapaa, vaikka työn murroksesta vielä puhutaan tulevaisuutena. Muutosten vauhti tulee epäilemättä vain kiihtymään digitalisaation ja automatiikan kehittyessä edelleen. Työelämä on kuitenkin jo nyt hyvin toisenlaista kuin 20–30 vuotta sitten.

Uudella tavalla tehdä asioita on tietysti hyviä ja vähemmän hyviä puolia. Tulevaisuuden työelämä on ehkä dynaamisempi ja ketterämpi, kun työn tekemisen muodot joustavat tekijöidensä ja tilanteiden mukaan. Toisaalta työelämän muuttuminen saattaa haastaa esimerkiksi hyvinvoinnin ja jaksamisen näkökulmasta.

Etenkin älylaitteiden kehityksen ja sosiaalisen median myötä työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt merkittävästi. Moni jatkaa työasioiden seuraamista ja kommentointia myös vapaa-ajallaan. Puhelin ei ehkä soi kuten ennen, mutta viestejä voi tulla myöhäänkin illalla.

Epätyypilliset työsuhteet, kuten määrä- ja osa-aikaiset työt, ovat yleistyneet selvästi ja ne voivat lisätä epävarmuutta toimeentulosta. Määräaikaisissa työsuhteissa elämä on helposti etappeja ja projekteja. Nykyinen tukijärjestelmä ei tuo työelämään silpputyön vastapainokseen vaatimaa joustoa ja ketteryyttä.

Uupuminen ei ole nuorten aikuisten työarjessa lainkaan tavatonta. Jos työstä tai toimeentulosta pitää suoriutua kellon ympäri, aikaa ei jää palautumiselle: hyvinvoinnin edistämiselle ja yhdessäololle läheisten kanssa. Väsyneenä työstä on vaikeampi motivoitua.

Mielenterveysviikkoa on vietetty marraskuun lopulla jo vuodesta 1974 lähtien. Mielen sairastumiseen liittyvät kysymykset ovat kuitenkin työelämässä edelleen asioita, joista herkästi vaietaan. Viimeisimmän mielenterveysbarometrin mukaan valtaosa vastaajista arvelee, että mielenterveysongelman nouseminen esiin työyhteisössä voisi johtaa työpaikan, aseman tai arvostuksen menetykseen.

Työn kuormittavuutta on tärkeä arvioida yhdessä työn johdon kanssa. Työkykyä tukevia toimia tulisi kartoittaa ihan jokaisella työpaikalla, sillä mielenterveyden ongelmat voivat koskettaa ketä tahansa meistä. Epätyypillisten työsuhteiden ja erilaisten tukimuotojen parempaa ja joustavampaa yhdistämistä voitaisiin edesauttaa ainakin uudistamalla sosiaaliturvaa. Työn ja tukien yhdistämisen tulee olla kannustavampaa, joustavampaa ja toimeentulon paremmin ennakoitavaa.

Meillä riittää tehtävää myös asenteiden tasolla. On tärkeää luoda työyhteisöihin avoin ilmapiiri, jossa on matala kynnys hakea apua, kun omat voimat eivät riitä. Omaa jaksamista on myös tärkeä seurata ja oppia tunnistamaan jaksamisen rajat. Rajan lähentyessä on syytä malttaa hellittää.

Tiedän, helpommin sanottu kuin tehty.

 

KTM Saara-Sofia Sirén

kansanedustaja (kok.)

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *