Jokaisella tuotteella on oma elinkaarensa. Kiertotalousajattelun mukaisesti käyttöikänsä päähän tulevaa tuotetta ei tulisi kuitenkaan nähdä jätteenä, vaan raaka-aineena jollekin uudelle. Tarvitsemme kunnianhimoisia kierrätystavoitteita. Parantamisen varaa löytyy kierrätyksen jokaiselta osa-alueelta.
Lienee selvää, että esimerkiksi muovin osalta emme käytä aineen uudelleenkäyttömahdollisuuksia täysin hyväksemme. Muovi ei tokikaan ole raaka-aineena huono ja sitä onkin viime vuosina moitittu myös turhaan. Muovin käyttö ja kierrätys eivät kuitenkaan ole ongelmattomia. Muovin käyttöä tulee ilman muuta vähentää ja siitä luopua sellaisissa tarkoituksissa, jossa sen käyttö ei ole välttämätöntä. Meillä on erinomaisia biopohjaisia vaihtoehtoja muoville moneen tarkoitukseen.
Ennen muuta kehitettävää on muovin kierrätettävyydessä. Muovinkeräys on lähtenyt yleistymään, mutta sen jatkokäytössä on vielä haasteita. Muoveja on erilaisia ja niiden laatu vaihtelee. Erityisesti hiilimusta muovi on hankalaa, sillä lajittelulaitteistot eivät tunnista sitä.
Siksi tulisi jo suunnitteluvaiheessa miettiä, miten pakkaukset saataisiin mahdollisimman kierrätyskelpoisiksi. Muovipakkausten määrää voitaisiin roimasti laskea. Vuonna 2016 muovia valmistettiin 335 tonnia koko maailmassa ja trendi on ollut kasvava. Uuden muovin tuottamisen sijasta pitäisi siirtyä yhä enemmän kierrätetyn muovin käyttöön.
Täytyy luoda sellaiset puitteet, että kierrätys on mahdollisimman helppoa. Ilahduttavan monissa kotitalouksien jätepisteissä löytyykin jo nykyään muovinkeräysastia. Kierrätyspisteitä täytyy kuitenkin lisätä.
Muovin kerääminen ei kuitenkaan ole vielä kierrätystä. Minulla oli tällä viikolla ilo tutustua prosessin seuraavaan vaiheeseen, eli sille, mitä tapahtuu muoville keräyksen jälkeen. Vierailin Fortum Waste Solutions Oy:n kiertotalouskylässä Riihimäellä.
Oli kiinnostavaa nähdä omin silmin muovituotteiden käsittelyä. Muovit lajitellaan, pestään, kuivataan, murskataan ja niistä valmistetaan uusiokäyttöön sopivaa materiaalia.
Kierrätyksestä puhutaan koko ajan enemmän ja yhä useampi on innostunut keräämään muovijätteet erilleen. Myös lainsäädännöllä voidaan kuitenkin edistää muovin parempaa kiertoa. Tarvitsemme lainsäädäntöä, joka sujuvoittaa kierrättämisen lupakäsittelyä sekä innovaatioita. Olen pohtinut jopa sekotevelvoitteen tuomista muovituotantoon polttoaineiden tapaan. Aihe tulee olemaan keskeinen myös, mikäli jätelaki ensi kaudella jälleen avataan.
Sen lisäksi, että kierrätysinnovaatiot auttavat meitä Suomessa, niillä on kasvavat markkinat ulkomailla. Tähän markkinarakoon täytyy iskeä kiinni, sillä suomalainen osaaminen ja uudet kierrätysmenetelmät ja materiaalit luovat isoja markkinamahdollisuuksia.
Saara-Sofia