Vaikka parhaillaan elämme koronakriisin pahinta vaihetta ja tärkein tehtävä juuri nyt on huolehtia suomalaisten turvallisuudesta, tulee samalla suunnitella reittiä, jota pitkin pääsemme myös eteenpäin poikkeuksellisen vaikeasta tilanteesta. Laajat rajoitustoimet aiheuttavat toivottuja tuloksia viruksen leviämisen ehkäisemiseksi , mutta niillä on samalla ikäviä ja kauaskantoisia sivuvaikutuksia. Koronastrategian lisäksi tarvitaan exit-strategia, jonka pohjalta rajoituksia voidaan lähteä purkamaan.
Suomea tulee johtaa kriisin aikana, kriisistä pois ja kohti parempaa tulevaisuutta. Hallituksen strategia on monen silmään vaikuttanut epäselvältä.
Hallitusohjelman merkitys tuntuu nykyisessä tilanteessa unohtuneen täysin. Sen pitäisi toimia hallituksen toimintasuunnitelmana, jonka toteutumista pääministeri valvoo. Hallituksen tämänhetkisen toiminnan ei kuitenkaan ole mahdollista nojata hallitusohjelman kirjauksiin. Hallitusohjelmalta on lähtenyt koronakriisin vuoksi loppukin pohja. Etenkin talouden näkökulmasta pohja tosin oli alun alkaenkin epärealistinen ja epämääräinen.
Hallitusohjelmaan liittyen oli jo ennen koronakriisiä isoja haasteita: sen taloudellinen pohja rakentui työllisyysasteen nostolle, mutta ohjelma itsessään ei tarjonnut siihen juurikaan välineitä. Myös muilta osin hallitusohjelma listasi lähinnä tavoitteita. Tavoitteiden edistämisen keinoista hallitus pyrki neuvottelemaan ”matkan varrella”, mikä näkyi hallituspuolueiden julkisena kiistelynä. Hallitusohjelman tavoitteita on esimerkiksi ilmastopolitiikan osalta pidetty maailman kunnianhimoisimpina, mutta valitettavasti nykyinen hallitus ei ole tarjonnut konkreettisia keinoja tavoitteiden edistämiseksi – ei siis edes ennen koronakriisin alkua.
Kriisin myötä toimintaympäristö ja suhdannetilanne ovat nyt täysin toisia, kuin vajaa vuosi sitten hallitusohjelmaa laadittaessa. Täysin uudessa tilanteessa tarvitaan täysin uusi strategia ja visio Suomelle. Tarvitaan hallitusohjelma, jonka pohjalta Suomea voidaan kestävästi uudelleenrakentaa kriisin jälkeen.
Tässä tilanteessa ei ole vastuullista, että hallitus nojaa toiminnassaan äkkiä vanhentuneeseen ohjelmaan. Silti hallituksesta on jo ilmoitettu tiettyjen hankkeiden osalta, että valmistelua jatketaan nykyisen hallitusohjelman mukaisesti. Toisaalta hallituksenkin suunnalta on onneksi kuultu myös puheenvuoroja hallitusohjelman päivittämisen tarpeesta.
On siis täysin epäselvää, minkä strategian pohjalta pääministeri johtaa hallitusta. Minkä ohjelman pohjalta hallitus tällä hetkellä toimii?
Demokratian ja läpinäkyvyyden kannalta olisi tärkeää, että hallitus toisi julkisuuteen tiedon siitä, aiotaanko hallitusohjelma uusia ja jos aiotaan, niin millä aikataululla ja minkälaisia prosesseja noudattaen.
Suomen uudelleenrakentaminen tulee edellyttämään ennennäkemättömiä elvytystoimia ja investointeja. Tämän työn tulee lähteä aidosti kestävän kehityksen ajattelusta: taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristövastuusta. Kestävän kehityksen uudelleenrakennusohjelmassa tulisi siis huomioida ainakin nämä näkökulmat:
TALOUDELLINEN VASTUU
Pelastetaan yrityksiä ja turvataan työpaikkoja. Tämä edellyttää merkittäviä suoria tukia, sekä joustoja työpaikoille. Toteutetaan ne rakenteelliset uudistukset, joiden tarpeet ovat olleet tiedossa jo pitkään ennen kriisiä. Luodaan kestävästi uutta kasvua.
SOSIAALINEN VASTUU
Ei toisteta 90-luvun laman virheitä. Panostetaan ennaltaehkäisyyn ja ihmisten hyvinvointiin. Resursoidaan riittävästi esimerkiksi mielenterveys-, päihde- ja perhepalveluita sekä turvataan järjestökentän toimintaedellytykset.
YMPÄRISTÖVASTUU
Investoidaan ympäristön ja ilmaston kannalta vastuullisiin hankkeisiin, kuten nopeisiin raideyhteyksiin, puhtaaseen energiaan sekä tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Hyödynnetään kiertotalouden miljardipotentiaali. Toteutetaan sinivihreä verouudistus, jossa verotuksen painopiste siirtyy työn ja yrittämisen verottamisesta haittojen verottamiseen.
