Hallituksen koronaministerityöryhmä kokoontui viime perjantaina käsittelemään uusia rajoituksia, koska koronavirusmuunnos omikron leviää nyt niin nopeasti. Ajankohta oli sikäli erikoinen, että kysymyksessä oli viimeinen arkipäivä ennen koulujen alkamista ja neuvotteluiden keskeisin kysymys koski hallituksen sisältä noussutta halua siirtyä etäkouluun. Ei ole tiedossa, miksi hallitus havahtui asiaan niin myöhäisessä vaiheessa. Omikronin leviäminen on ollut nähtävissä pitkään ja tietysti myös koulujen loma-aikataulut ovat olleet hyvin tiedossa etukäteen.

Huomio kokouksessa keskittyi nimenomaan etäkouluehdotukseen. Tuntien eripuraisten neuvotteluiden jälkeen ministerit päättivät, että etäkouluun siirtymisen haitat ylittävät hyödyt, joten siihen ei nyt mennä. Tänään siis viimeisissäkin kunnissa lapset palasivat joululomalta kouluun. Osassa kunnissa koulut ovat alkaneet jo viikko sitten.

En halua politisoida koronanhoitoa. Toivoisi, ettei sitä hallituksen suunnaltakaan politisoida. Ihmisten elämää rajoittavien päätösten pitäisi selkeästi pohjautua asiantuntijoiden näkemyksiin ja parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon. Harva politiikko on pandemianhoidon ekspertti. 

Koska kysymyksessä on ihmisten terveys ja hyvinvointi, olisi erityisen tärkeää nojata päätöksenteko asiantuntijuuteen, tutkittuun tietoon ja faktoihin. Demokratian kannalta perusedellytys on, että päätösten takana olevat materiaalit avataan mahdollisimman avoimesti julkisuuteen. Hallitus on omassa ohjelmassaankin sitoutunut luotettavuuteen ja avoimuuteen. Kuitenkin juuri näissä asioissa hallitus on kompastellut läpi kautensa. Hallituksen toistuviin ongelmiin päätöstensä perustelemisessa ja päätöksenteon avoimuuteen on pitkin kautta kiinnitetty huomiota oikeuskansleria myöten.

Ministerit siis hylkäsivät tältä erää etäkouluidean, mutta päättivät sen sijasta edistää muita rajoituksia. Jonkinlaisille uusille toimille epäilemättä on myös perusteita, koska omkiron leviää nyt todella vauhdilla.

Yksi hallituksen suosittamista rajoituksista kuitenkin herättää vain lisää kysymyksiä. Ministerit nimittäin pyrkivät rajoittamaan lasten ja nuorten harrastamista.

Hallituksen halua kieltää lasten ja nuorten harrastaminen on vaikea ymmärtää. Tiettävästi asiantuntijat eivät tällaista ehdotusta puolla. Linjaus on myös vastoin hallituksen omaa tavoitetta lapsiin kohdistuvien rajoitusten viimesijaisuudesta. Harrastukset ovat lapsille monelta kantilta äärettömän tärkeitä.

Kysymys kuuluu: mihin asiantuntijatietoon ja dataan perustuu hallituksen näkemys siitä, että lasten harrastusten kieltämisestä olisi enemmän hyötyä kuin haittaa? Tähän on tärkeää saada vastaus, ihan jo demokratian kannalta keskeisen avoimuusperiaatteen näkökulmasta.

Hallitus ei sitä paitsi asiasta edes päätä, vaan päätöksenteko kuuluu alueellisille viranomaisille, Aville ja kunnille. Tästä huolimatta valtioneuvoston kanslian tiedotteessa nimenomaisesti vielä erikseen nostettiin esille, että ministereiden suosittamat rajoitukset koskevat myös lasten ja nuorten harrastuksia. Viranhaltiat voivat olla kovassa paineessa pohtiessaan päätöksiä ja joutuessaan nyt harkitsemaan toimimista valtioneuvoston suositusta vastaan. 

Vastaavaa pohdintaa joudutaan alueellisesti käymään myös esimerkiksi ministeri Kiurun linjauksesta, jonka mukaan yhdestäkin positiivisesta koronatestistä karanteeniin joutuisi koko koululuokka. Jos siihen mennään, etäkouluun siirtyminen on sittenkin käytännössä todennäköistä varsin isolle osalle koululaisia.