Hallitus julkisti neljännen lisätalousarvionsa viime viikolla ja asiaa käsitellään eduskunnassa tällä viikolla. Normaalisti lisätalousarvion menonlisäyksissä puhutaan miljoonatasolla, mutta nyt potista osattiin perustellusti odotettaa ennätyssuurta, jopa 3-4 miljardin suuruista. Monen suu loksahti kuitenkin auki, kun hallitus esittely huikean 5,5 miljardin lisätalousarvionsa. Sen myötä Suomi on ottamassa tänä vuonna lähemmäs 20 miljardia euroa lisää velkaa. Ja vuodesta on vielä puolet jäljellä. Poikkeuksellisen alkuvuoden aikana hallitus on tuonut eduskuntaan peräti neljä lisätalousarviota.
Koronakriisi on hallinnut kevään poliittista toimintaa, mutta ennen kriisiäkään kuluvalla hallituskaudella ei nähty käytännön toimia hallitusohjelman keskeisten tavoitteiden edistämiseksi.
Talouden tasapainottamiselle ei ollut uskottavaa pohjaa edes ennen kriisiä, nyt tasapaino uhkaa lipua tavoittamattomiin. Vastuullinen talouspolitiikka olisi edellyttänyt myös tarvittavien rakenteellisten muutosten, työllisyyttä edistävien toimien ja välttämättömien sopeutusten käsittelyä ennätyssuurten menolisäysten rinnalla. Tätä tarvetta korostaa se, että osa jo tehdyistä menolisäyksistä on pysyviä, jolloin kysymyksessä ei edes ole talouskriisiin liittyvä elvytys. Kaikki vaikeat päätökset on hallituksen toimesta kuitenkin siirretty eteenpäin.
Sama koskee hallituksen ilmastopolitiikkaa. Hallitusohjelman ilmastotavoitteista on puhuttu maailman kunnianhimoisimpina. Erityisesti vihreät ovat olleet ylpeitä siitä, että hallitusohjelman ensimmäinen sana oli ”Ilmastonmuutos”. Siihen juhlinnan aiheet ovatkin pitkälti tällä vaalikaudella rajoittuneet.
Tilanne ei korjaantunut myöskään neljännen lisätalousarvion myötä, vaikka vihreät nostivat ennen lisätalousarvion julkistamista esille kestävää elvytystä ja vihreitä investointeja. Ennakkoon ulostulot mukailivat samoja teemoja, kuin Kokoomuksen aikaisemmin julkaisemassa ”Talous kasvuun, päästöt laskuun” -ohjelma. Olemme esittäneet, että elvytys, tarvittavat investoinnit ja kaikkiaan koronan jälkeisen Suomen uudelleenrakennus tulee tehdä kestävästi, ympäristö ja ilmasto huomioiden. Hallituksen puolelta näitä puheita ei lunastettu ja päätökset siirtyivät jälleen kerran eteenpäin.
Neljännestä lisätalousarviosta löytyy kyllä yksittäisiä panostuksia luonnonsuojeluun, mutta isossa kuvassa kestävä elvytys jäi puheiden tasolle. Merkittävin yksittäinen panostus ilmastoon taitaa olla ilmastorahaston pääomituksen 300 miljoonaa, mutta käytännössä Vaken ilmastorahasto on edelleen tavoitteiltaan ja toiminnaltaan levällään. Samalla kun päästövähennysten eteen ei ole käytännössä tehty vielä mitään, kohdennetaan lisätalousarviossa satoja ja satoja miljoonia esimerkiksi tehtaiden infrahankkeisiin ja kaivosteollisuuteen.
Kaiken kaikkiaan, maailman kunnianhimoisimmista tavoitteista huolimatta, menetelmät ja konkreettiset toimet tavoitteiden saavuttamiseksi pitkälti puuttuvat edelleen. Vuosi on kulunut, mutta konkreettisia tekoja ilmaston hyväksi ei olla nähty. Koko vaalikautta leimannut ikävien päätösten siirtäminen tulevaisuuteen jatkuu.
