Olen mukana mielenterveyspoliittisessa neuvottelukunnassa ja teimme kuluneella viikolla avauksen, jossa ehdotimme itsemurhien ehkäisyohjelmaa Suomeen. Suomen itsemurhaluvut ovat hitaasta laskusta huolimatta EU:n kärkitasoa ja yli puolitoistakertaiset muihin Pohjoismaihin verrattuna. Siksi toimia tarvitaan sekä itsemurhien ehkäisyyn, itsemurhaa yrittäneiden tueksi että itsemurhan tehneiden läheisten avuksi. Tutkimustiedon mukaan itsemurhia voidaan ehkäistä, ja toiminta on erittäin kustannustehokasta. Koko kannanoton näet alla.
Eduskunnan Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kannanotto 13.5.2016
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vaatii Sipilän hallitukselta kansallista itsemurhien ehkäisyohjelmaa. Neuvottelukunta toteaa, että hallituksen kärkihankkeiden tausta-aineistossa oli vielä mukana ehdotettu kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma. Sen puuttuminen varsinaisista hallituksen kärkihankkeista vaarantaa koordinoidun ja eri hallinnonalojen yhteisen järjestelmällisen toiminnan itsemurhien ehkäisemiseksi.
Muissa Pohjoismaissa ja useissa EU-maissa on asetettu itsemurhakuolemien määrälle kansallisia tavoitteita, tehty itsemurhien ehkäisyohjelmia ja perustettu kansallisia osaamiskeskuksia.
Vaikka Suomessa toteutettiin 80–90-lukujen vaihteessa maailman ensimmäinen itsemurhien kansallinen ehkäisyprojekti ja itsemurhat kääntyivät laskuun, ajankohtaisen itsemurhien ehkäisyohjelman puutteen vuoksi aikaisemmin luodut hyvät käytännöt ovat vaarassa jäädä unohduksiin.
Suomen itsemurhaluvut ovat hitaasta laskusta huolimatta EU:n kärkitasoa ja yli puolitoistakertaiset muihin Pohjoismaihin verrattuna. Siksi toimia tarvitaan sekä itsemurhien ehkäisyyn, itsemurhaa yrittäneiden tueksi että itsemurhan tehneiden läheisten avuksi.
Tutkimustiedon mukaan itsemurhia voidaan ehkäistä, ja toiminta on erittäin kustannustehokasta.
– Itsemurhien vähentämiseen tarvitaan laajapohjaista yhteistyötä ja koko yhteiskunnan osallistumista; valtiota, kuntia, järjestöjä, työyhteisöjä, joukkoviestimiä ja meitä jokaista. Ehkäisytyössä on kyse myös päättäjien ja kansalaisten asenteiden muuttumisesta, sanoo Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.).
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta esittää tavoitteeksi itsemurhalukujen vähentämistä pohjoismaiselle tasolle vuoteen 2020 mennessä. Itsemurhien kokonaismäärän laskiessa tiettyjen väestöryhmien korkea itsemurhakuolleisuus jää katveeseen. Itsemurhat keskittyvät huono-osaiseen väestönosaan ja ovat usein ylisukupolvisia. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien itsemurhakuolleisuus on kolminkertainen työllisten itsemurhakuolleisuuteen verrattuna.
– Itsemurhien ehkäisyssä tärkeässä roolissa on myös kansalaisten mielenterveysosaamisen lisääminen, jotta jokainen tietää miten toimia, jos epäilee läheisen ajattelevan itsemurhaa. Avainryhmien koulutus, esimerkiksi asiakastyössä olevien viranomaisten mielenterveysosaamisen lisääminen, on myös keskeistä. Meiltä esimerkiksi puuttuu Käypä hoito -suositukset itsemurhan tehneiden omaisten ja itsemurhaa yrittäneiden kohtaamiseen. Itsemurhaa yrittäneellä on moninkertainen riski uusia yritys. Hän hyötyy nopeasti saatavasta keskusteluavusta. Hänen on tärkeää saada korvaavia toimintamalleja, päästä ulos umpikujasta ja selviytyä kokemastaan kriisistä, kertoo toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseurasta.
Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsenet:
• kansanedustaja Annika Saarikko, pj. (kesk.)
• kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.)
• kansanedustaja Juho Eerola (ps.)
• kansanedustaja Maria Tolppanen (ps.)
• kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.)
• kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.)
• kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.)
• kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.)
• kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.)
• kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.)
• kansanedustaja Li Andersson (vas.)
• kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.)
• kansanedustaja Anna-Maja Henriksson (r.)
• kansanedustaja Mikaela Nylander (r.)
• kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.)
• kansanedustaja Sari Tanus(kd.)