Valikko 

Blogi

Merta pitää puolustaa aina

Julkaistu 8.6.2021

Kaikki muistavat puhua merien puolesta näin Maailman merien päivänä. Aikaisempien vuosien kokemuksesta tiedän hyvin, että seuraavan kerran ollaan isommin huolissaan siinä vaiheessa, kun sinilevälautat ovat nähtävillä mökkilaitureiden kupeessa. Merten paremman tilan eteen pitää kuitenkin tehdä töitä joka päivä, ympäri vuoden. Koska tämä meidän meremme on vieläpä erityisen herkkä, pitää suojelutyötä tehdä ikuisesti.

Erityisen suuri huoli on Saaristomerestä. Se on omaa rannikkoaluettamme, joten sen tilaan voimme itse kaikkein parhaimmin vaikuttaa. Saaristomeren valuma-alue on Suomen viimeinen Helcomin hotspot-alue, eli kaikkein kriittisimmin suojelutoimien tarpeessa. Siksi esitimme Kokoomuksen eduskuntaryhmästä viime vuonna, että Suomen tulisi kohdistaa toimia ja rahoitusta nimenomaan Saaristomeren valuma-alueelle. Vastikään hallitus käynnisti selvityksen aiheesta, mutta edelleenkään ei ole tiedossa tullaanko rahoitusta ja toimia kohdentamaan riittävän vaikuttavasti. Olen kysynyt aiheesta useaan otteeseen ja valitettavasti vaikuttaa siltä, ettei varsinaista kohdennusta ole tiedossa.

Saaristomeren uhkana ovat erityisesti rehevöitymistä aiheuttavat ravinteet sekä roskat. Fosfori- ja typpivalumat ovat isolta osin peräisin maataloudesta. Roskaantuminen taas johtuu oikeastaan ainoastaan ihmisten omasta välinpitämättömyydestä. Uhkiin vastaamiseksi tarvitaan sekä pieniä tekoja, että suuria rakenteellisia uudistuksia. Keskeistä on eri toimijoiden yhteistyö!

Vastakkainasettelu ei nimittäin hyödytä ketään. Viljelijäyrittäjät eivät ole syypäitä rehevöitymiseen, vaan vika on järjestelmässä. Moni on tehnyt omaehtoisesti paljon töitä ja isojakin investointeja. Maataloustukijärjestelmää tulee uudistaa kestävyyteen paremmin kannustavaksi. Siitä hyötyisivät kaikki ja vaikuttavuus olisi merkittävä.

Paljon voidaan tehdä kansallisilla ratkaisuilla, mutta vielä isompi mahdollisuus on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP-uudistuksen yhteydessä. Yhtäkaikki, tarvitaan systeemitason muutoksia kohti kiertotaloutta. Sen myötä mahdollistettaisiin viljelijöille parempi sato kustannustehokkaasti, puhtaampi meri jälkipolville ja ihmisille hyvinvointia.

Hallituksen rahoittamat ravinnevalumia vähentävät toimet kuten kipsin levitys ja rakennekalkki ovat hyviä ja tärkeitä – mutta kuitenkin vain ensiapua! Esimerkiksi paljon esillä ollut kipsikäsittely tulee uusia muutaman vuoden välein. Siksi kestävimmät ratkaisut ovat sellaisia, joiden myötä peltoihin ei alkujaankaan päädy liikaa ravinteita. Tässä maatalouden rakenteisiin tehtävät uudistukset ovat ensisijaisia.

Paitsi rahoitusteitse, myös lainsäädäntöteitse voidaan edistää ja tukea esimerkiksi kierrätysravinteiden markkinan syntymistä. Tätä Kokoomus on ajanut jo viime kaudelta lähtien. On todella tärkeää, että nykyhallitus jatkaa käynnistämäämme työtä.

Vaikka tärkeintä on vähentää ravinteiden päätymistä mereen, tarvitaan myös toimia, joilla ravinteita voidaan poistaa merestä. Tällaisia ovat esimerkiksi kestävä kalastus sekä järviruovikoiden oikea-aikainen niitto. Siihen ehdotimme viime kesänä omaa kohdennettua hanketta. Valitettavasti hallitus ei ainakaan vielä ole tarttunut ehdotukseemme, mutta onneksi sentään joitakin kokeiluja on käynnistynyt paikallisten toimijoiden voimin.

Kaislojen korjauksella olisi monia hyötyjä: ravinteita saataisiin pois merestä ja biomassan voisi hyödyntää esim. biokaasun tuotannossa. Hyviä kokemuksia on myös järviruovikkomassan hyödyntämisestä kasvualustoihin! Näin voitaisiin korvata turpeen käyttöä. Monia mahdollisuuksia, joita hallitus halutessaan voisi edistää.

Itämeren ja Saaristomeren suojelusta on vuosikymmenten aikana tehty kymmenittäin ohjelmia, strategioita ja selvityksiä. Teot kuitenkin ratkaisevat.

Hyvää Maailman merien päivää! Joka päivä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *