Euroopan Unionin biodiversiteettistrategiassa ja kansallisessa toimintaohjelmassa olemme sitoutuneet pysäyttämään luonnon köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä. Köyhtyminen ei kuitenkaan ole Suomessa pysähtynyt vaan pikemminkin etenee kohti huonompaa suuntaa. Suomen ympäristökeskus (Syke) julkaisi 18.12.2018 tekemänsä uhanalaisuusarvioinnin eli Luontotyyppien punaisen kirjan. Sen mukaan Suomessa 57 prosenttia luontotyypeistä arvioitiin kehityssuunnaltaan heikkeneviksi ja vain 5 prosenttia paraneviksi. Hankkeen päätutkija Tytti Kontula listaa merkittävimmiksi uhanalaistumisen syiksi metsien hoidon, pellonraivaukset, rakentamisen, vesien rehevöitymisen ja vesirakentamisen.
Luontotyyppien punaisen kirjan mukaan koko maan tasolla arvioiduista metsäluontotyypeistä 76 prosenttia arvioitiin uhanalaisiksi. Uhanalaisten luontotyyppien osuus on suurin Etelä-Suomen kangasmetsissä. Metsäluontotyyppien uhanalaistumisen syistä merkittävimmät ovat kuolleen puun väheneminen, vanhojen metsien ja vanhojen puuyksilöiden väheneminen sekä metsien puulajisuhteiden muutokset. Toimenpide-ehdotuksina metsäasiantuntijaryhmä ehdotti esimerkiksi eri luontotyyppien säästämistä ja säilyttämistä, sekä heikentävien toimenpiteiden välttämistä.
Toimenpide-ehdotukset ovat hyviä ja jo nyt luonnon köyhtymistä vastaan taistelemisessa on ollut pyrkimystä parempaan, mutta toimenpiteitä ei ole toteutettu sellaisella volyymillä, että tuloksia näkyisi. Toimenpiteiden toteutuksen taustaksi tarvitaan suunnitelmallisuutta, tahtoa ja faktatietoa. Faktatietoa tarjoaa Ympäristöministeriön Luontopaneeli (Suomen IPBES-paneeli), johon minut on juuri nimetty. Minulla on kunnia toimia eduskunnan ympäristövaliokunnan puolesta paneelissa varsinaisena jäsenenä. Luontopaneeli edistää tieteen ja poliittisen päätöksenteon välistä vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskevissa asioissa. Paneelin kautta pääsemme tekemään ehdotuksia luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskevan tutkimuksen kehittämisestä ja painopisteistä Suomessa.
Tällä viikolla julkaisimme Kokoomuksen ympäristö- ja ilmasto-ohjelman, jossa huoli luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä on yksi painopisteistä. Kyseinen ohjelma on puolueen hieno kannanotto ilmaston, vesistön ja luonnon monimuotoisuutta koskeviin haasteisiin. Ohjelmassa ei ainoastaan listata ongelmia, vaan mukana on ratkaisuja ja kunnianhimoisia linjauksia. Esittämissämme toimenpiteissä on esimerkiksi otettu huomioon luonnontilaisten soiden merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle, koska sen kautta voimme vaikuttaa suoraan uhanalaiskehitykseen. Kokoomuksen ympäristö- ja ilmasto-ohjelmassa tartutaan soiden suojeluun esimerkiksi laajentamalla merkittävästi soiden suojelualueita sekä lisäämällä suojelun piiriin valtakunnallisesti arvokaita suoalueita. Tämä tarkoittaisi käytännössä hyvin toimineen METSO-ohjelman laajennusta suoympäristöihin. Lisäksi energian lähteinä olleet turvesuot ennallistettaisiin luonnontilaan, kun niiden hyödyntäminen loppuu.
Monimuotoisuuden heikkenemistä on sanottu yhtä vakavaksi uhaksi kuin ilmastonmuutosta ja ilmiöt ovatkin kytköksissä toisiinsa. Toistaiseksi ilmastotekijät ovat merkittävä uhanalaistumisen syy vain joillakin tunturien ja merijään luontotyypeillä, mutta merkkejä voimakkaammasta vaikutuksesta havaitaan jo. Poliittisilta päättäjiltä vaaditaankin nyt tahtoa toteuttaa toimenpiteet niin, että pystymme viimeinkin pysäyttämään luonnon köyhtymisen. Yksi tärkeistä teoista on varmistaa, että METSO-ohjelman rahoitus turvataan myös tulevina vuosina.
Ympäristöministeriön tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista pitää luontoa tärkeänä ja uskoo sen lisäävän hyvinvointia. Luonnon monimuotoisuus on siis meidän kaikkien etu.
