Lakimuutos kilpailukieltosopimuksista FAQ

Kerään parhaillani eduskunnassa allekirjoituksia kilpailukieltoihin liittyvään lakialoitteeseeni. Asia voi kuulostaa tekniseltä, mutta olen vakuuttunut, että ehdottamallani lakimuutoksella saisimme korjattua erään työmarkkinoitamme jäykistävän epäkohdan. Muutokset kohti toimivampia markkinoita ovat mielestäni aina tervetulleita. Näin varmasti ajattelee moni muukin, sillä lakialoite on saanut varsin positiivisen vastaanoton kollegoilta yli puoluerajojen, samoin kuin esimerkiksi sosiaalisen median keskusteluissa.

Kilpailukieltosopimuksella voidaan siis rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka katsotaan kilpailijaksi. Kilpailukieltojen käyttö työsopimuksissa on viime vuosina yleistynyt kovasti. Työnantajilla ei tällä hetkellä ole mitään riskiä laittaa kilpailukieltoa vaikka kaikkiin työsopimuksiin, sillä kilpailukiellon lisäämisestä työsopimukseen ei nykyisellään koidu työnantajalle mitään velvoitteita.

Lakimuutoksen tavoitteena on ohjata työnantajia käyttämään harkintaa siinä, milloin kilpailukielloille aidosti on lain edellyttämät perusteet. Lisäksi lakimuutos antaa työnantajalle oikeuden vapauttaa työntekijä yksipuolisesti solmitusta kilpailukieltosopimuksesta, jos se osoittautuu tarpeettomaksi sen tekemisen jälkeen. Lakimuutoksessa ehdotan, että työnantajalle tulisi korvausvelvoite tilanteissa, joissa kilpailukielto toteutuu.

Lakimuutoksen etuja ovat:

– toimivammat työmarkkinat

– selkeämmät pelisäännöt

– turhien rajoitusten karsinta

Muutos hyödyttäisi kaikkia osapuolia: työntekijöitä, työnantajia sekä koko yhteiskuntaa.

Alla tarkemmin perusteluja ja vastauksia kysymyksiin, joita olen kilpailukieltoihin liittyen saanut:

Miksi kilpailukieltoja tulisi rajoittaa lakimuutoksella?

Työvoiman vapaata liikkuvuutta ja markkinoiden toimivuutta tulisi parantaa. Suomessa on jo muutoinkin erittäin jäykät työmarkkinat ja turhat kilpailukiellot jäykistävät niitä entisestään. Kilpailukieltojen on kansainvälisissä tutkimuksissa päätelty aiheuttavan markkinoilla enemmän haittaa kuin hyötyä*. Kilpailukieltosopimusten rajoittaminen lisäisi työvoiman liikkuvuutta työmarkkinoilla. Osaavan työvoiman liikkuvuus taas toisi hyötyjä mukanaan. On koko yhteiskunnan etu, että työmarkkinat toimivat jouhevasti.

Mikä kilpailukielloissa mättää?

Kilpailukieltojen käyttö on yleistynyt voimakkaasti. Iso osa kielloista on turhia.

Joissakin työsopimuksissa kilpailukiellot ovat toki täysin perusteltuja eikä lakialoitteeni tarkoituksena ole kieltää niitä. Tavoitteena on yksinkertaisesti vähentää kilpailukieltojen turhaa käyttöä.

On käynyt myös selväksi, että ”pelisäännöt” kilpailukieltojen osalta kaipaavat selkeyttämistä. Laki ei nykymuotoisena määrittele riittävän selkeästi sitä, milloin riittävät perusteet kilpailukiellolle täyttyvät. Sellaisetkin kilpailukieltosopimukset, jotka lopulta eri oikeusasteissa mitätöityvät, jähmettävät kuitenkin työmarkkinoita. On paljon kokemuksia siitä, miten työntekijät eivät sanktion pelossa uskalla hakeutua oman alansa vastaaviin töihin ja edetä urallaan. Tällöin osaaminen ei ole parhaassa mahdollisessa käytössä.

Koska työnantajalle ei koidu kilpailukiellon lisäämisestä työsopimukseen mitään velvoitteita, ei työnantajalla ole motivaatiota käyttää harkintaa niiden soveltamisessa. Kilpailukieltosopimuksessa sekä rajoitteet että sanktiot tulevat siis kokonaan työntekijälle, jonka neuvotteluasema työsopimusvaiheessa on usein heikompi. Kilpailukieltosopimuksesta onkin tullut lähes automaatio työsopimuksissa.

Vaarantuuko liikesalaisuuksien suoja, jos kilpailukieltoja rajoitetaan?

Kilpailukieltosopimusta ei pidä sotkea salassapitosopimuksiin. Liikesalaisuuksien suoja pitää ilman muuta olla vahva ja useimmissa tapauksissa salassapitosopimus riittäisi kattamaan liikesalaisuuksien suojan tarpeen. Tällä hetkellä kilpailukieltoa ja salassapitosopimusta käytetään turhaan päällekkäin, joten tavoitteena on myös purkaa päällekkäisyyksiä. Lakialoite ei kuitenkaan jatkossakaan estä kilpailukiellon käyttämistä työsopimuksessa. Se vain lisäisi harkintaa siinä, koska kilpailukieltosopimuksen tekeminen (ja sen jättäminen voimaan työsuhteen jälkeen) on aidosti tarpeellista.

Miten kilpailukieltojen rajoittaminen vaikuttaa yrityksiin?

Toimivat työmarkkinat ovat koko yhteiskunnan etu. Kun työvoima liikkuu vapaammin, on yritysten helpompi rekrytoida osaajia töihin. Selvitysten mukaan yrityksillä on tällä hetkellä vaikeuksia löytää osaajia ja tehdä rekrytointeja erityisesti sellaisiin ammatteihin, joissa kilpailukieltosopimukset ovat tyypillisiä**. Erityisesti pk-yritysten ja kasvuyritysten näkökulmasta on huono asia, jos tarvittavaa osaamista ei ole markkinoilla tarjolla.

Positiivisena voidaan nähdä myös se, että lainsäädäntöä kehitetään suuntaan, jolla yrityksiä kannustetaan huolehtimaan henkilöstöstään, sekä kilpailemaan osaajista positiivisilla keinoilla kilpailua rajoittavien sopimusten sijasta. Työhyvinvoinnilla tiedetään olevan vaikutusta työn tuottavuuteen, joten myös tästä näkökulmasta katsottuna työmarkkinoilla tarvitaan enemmän kannustimia ja vähemmän rajoituksia sanktioineen.

Miten asia on ratkaistu muualla?

Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa kilpailukieltoja koskevaa lainsäädäntöä on jo päivitetty. Lakimuutoksia perusteltiin juuri sillä, että työntekijöiden vapaa liikkuvuus tukee talouden ja työn tuottavuuden kasvua. Kaliforniassa kilpailukiellot on kokonaan kielletty, sillä niiden poistamisesta on havaittu olevan laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisestä.

Kirjoituksia lakialoitteesta:

31.5.2017 Ekonomi -lehti

16.6.2017 Talouselämä

16.6.2017 Suomen Ekonomien blogi

21.6.2017 Turun Sanomat