Valikko 

Blogi

Lähisuhdeväkivalta on kitkettävä

Julkaistu 5.4.2019

Liian moni nainen Suomessa on joutunut kokemaan perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa. Euroopan perusoikeusviraston vuonna 2014 julkaiseman selvityksen mukaan noin kolmannes suomalaisista naisista on joutunut entisen tai nykyisen kumppaninsa fyysisen ja/tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Suomessa naiset kohtaavat lähisuhdeväkivaltaa EU-maista toiseksi eniten. Suomi onkin saanut lukuisia huomautuksia siitä, että toimet naisten kohtaamaan lähisuhdeväkivaltaan liittyen ovat olleet riittämättömiä.

Kodin tulisi aina olla turvallinen paikka. Kun koti muuttuu vaaralliseksi, on yhteiskunnan tarjottava apua ja suojaa. Siksi turvakotipaikkojen riittävästä määrästä ja alueellisesta saatavuudesta on huolehdittava.

Turvakotien rahoitus siirtyi vuonna 2015 valtion vastuulle. Turvakotipaikkojen rahoitusta on kuluvalla kaudella kasvatettu 70 prosenttia ja paikkoja lisätty noin 30 vuoden 2018 loppuun mennessä. Turvakotipaikkoja on silti tarpeeseen verrattuna edelleen liian vähän. Istanbulin sopimuksessa viitataan Euroopan neuvoston suositukseen, jonka mukaan turvakotipaikkoja tulisi olla 1/10 000 asukasta. Tällä hetkellä turvakotien perhepaikkoja on Suomessa alle 200, kun arvio tarpeesta lähentelee 500 paikkaa. Jokaiseen maakuntaan on kuitenkin saatu turvakoti, mikä parantaa alueellista kattavuutta ja turvaa.

Sekä väkivallan uhrit, että vakivallan tekijät tarvitsevat apua ja tukipalveluita. On panostettava erityisesti ennaltaehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen puuttumiseen, että lähisuhdeväkivaltaan päästään puuttumaan nykyistä paremmin.

Kaikissa palveluissa on tunnistettava paremmin avun tarve. Väkivaltaisesta suhteesta puhuminen ja avun hakeminen on usein ison kynnyksen takana. Väkivaltaisesta suhteesta irtautumista pitää pystyä helpottamaan. Taloudellinen riippuvuus väkivallan tekijästä, yhteinen perhe, sekä koston pelko saattavat lykätä päätöstä hakea apua tilanteeseen ja jättää väkivaltainen puoliso.

Ilmoituskynnystä on saatava laskettua. Erilaiset neuvontapalvelut, kuten maksuttomat puhelinpalvelut ovat monelle ensimmäinen vaihe avun hakemiseksi. Näiden matalan kynnyksen palveluiden tulee olla laajasti tunnettuja ja ympäri vuorokauden tarjolla.

Lähisuhdeväkivalta jää liian usein piiloon, kun väkivallanteoista ei ilmoiteta poliisille. Viranomaisten välistä tiivistä yhteistyötä ongelman ratkaisemiseksi on syvennettävä. Tarvitaan myös yhteiskunnan asennemuutosta, jossa lähisuhdeväkivalta kaikissa muodoissaan jyrkästi kielletään.

Poliisin merkitys väkivaltaan puuttumisessa on huomattava. Silloin kun asianomistaja ei itse kykene tekemään rikosilmoitusta, saattaa poliisi väkivaltatapaukset syyteharkintaan. Lähisuhteessa tapahtunut lieväkin pahoinpitely on aina virallisen syytteen alainen rikos. Tietoisuutta tästä tulisi lisätä neuvontaa parantamalla.

Lähestymiskiellon merkitys osana lähisuhdeväkivallan ehkäisyä on tärkeä, mutta sen toimivuuteen on kiinnitettävä huomiota. Nykyisellään kiellon rikkomisesta seuraava rangaistus ei aina riitä ehkäisemään tekoa. Olemme kokoomuksessa esittäneet lähestymiskiellon vaikuttavuuden tehostamista sähköisen valvonnan avulla.

Kokoomus on myös esittänyt, että lähisuhdeväkivallan kohdalla olisi luovuttava rikosasioiden sovittelusta, sillä sovitteluprosessissa on riskinä, että lähisuhdeväkivallan uhri joutuu väkivallan tekijän painostamaksi seuraamusta määriteltäessä. Syytteen nostaminen lähisuhdeväkivalta -tapauksissa ei ole riippuvainen uhrista eikä rikosseuraamuskaan saisi olla.

 

  • Turvakotipaikkoja tarvitaan edelleen lisää.
  • Julkisissa palveluissa on oltava osaamista ja resursseja tarttua epäilyihin lähisuhdeväkivallasta. Tämä tulee huomioida koulutuksessa ja viranomaisyhteistyössä. Selkeä työnjako, tiedonvälitys ja koordinaatio viranomaisten kesken on varmistettava.
  • Raiskauksen tunnusmerkistöä tulisi muuttaa pakkoon perustuvasta väkivallankäytöstä suostumusperustaiseksi.
  • Lähestymiskieltojen osalta lainsäädäntöä tulisi tarkastaa vastaamaa paremmin tarkoitustaan, esimerkiksi sähköisen valvonnan avulla.
  • Kontrolloivan tai pakottavan käytöksen kirjaamista rikoslakiin tulee selvittää (Englannin malli)
  • Sovittelusta luovutaan lähisuhdeväkivallan kohdalla
  • Vaikuttamistyötä lähisuhdeväkivallan torjumiseksi ilmiönä on jatkettava määrätietoisesti.

Katso myös edellinen kirjotukseni aiheesta täällä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *