Tänään 7.3. eduskunnassa käytiin ajankohtaiskeskustelu suomalaisen kulttuurin merkityksestä, kehitystrendeistä ja muuttuvasta toimintaympäristöstä.
Kulttuuripalveluiden toimintaympäristö on tosiaan muutoksessa. Väestö monimuotoistuu ja kuluttajien vapaa-ajasta myös kilpaillaan yhä enemmän nettitelevision, sosiaalisen median ja pelisovellusten aikakaudella. Laajasta tarjonnasta valitaan palveluita, joilta odotetaan kokonaisvaltaisuutta ja elämyksellisyyttä. Oheispalveluita, kuten ravintolapalveluita tai asiakkaalle räätälöityjä kokonaisuuksia. Myös markkinoinnin ja viestinnän osaaminen punnitaan siinä, miten kulttuuripalvelut löytävät asiakkaan luo. Suositukset ja arvostelut leviävät verkossa helposti laajalle yleisölle. Tämä vaatii kulttuurialalta yhä enenevissä määrin asiakkaan palvelukokemuksen viimeistelyä ja siten monipuolista ammattilaisuutta.
Unohdammekin usein, että kulttuuri on työtä ja tekijänsä elinkeino.
Niin kutsuttuihin luoviin aloihin liittyy suuria odotuksia nykyisen työllisyystilanteen kohentamiseksi, sillä alan kasvupotentiaali on merkittävä. Luovat alat myös työllistävät hyvin muita aloja. Kulttuuripalvelut tuovat kaupunkeihin asiakkaita, jotka käyttävät matkailu- ja ravintolapalveluita. Elokuva- ja teatteriproduktioissa tarvitaan ammattilaisia monenlaisilta aloilta. Luovien alojen merkitys yrityksille korostuu, erityisesti digiaikana. Esimerkiksi visualisuus, muotoilu sekä muu luovan työn tarjoama aineeton arvo ovat yrityksille kilpailuvaltteja.
Luovalla alalla työskentelevä on usein yrittäjä tai itsensä työllistäjä. Siksi suotuisissa oloissa työtä syntyy herkästi, mutta työpaikat ovat myös alttiina vastoinkäymisten edessä. Kulttuurialan työllisten toimeentuloa onkin syytä edelleen selvittää esimerkiksi sosiaaliturvan uudistuksen yhteydessä.
Monia luovilla aloilla työskenteleviä koskettavat myös tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset, joita ratkotaan sekä kansallisella tasolla, että kansainvälisesti mm. EU yhteistyössä. Juuri eilen Teosto kertoi iloisen uutisen siitä, että valtiovarainministeri Petteri Orpon avustuksella verohallinto on vihdoin hyväksymässä artistien yritykset tekijänoikeusrahojen vastaanottajiksi. Kyseessä on merkittävä parannus musiikista elinkeinonsa saaville luovien alojen työllisille.
Kulttuuriala on muutoksessa myös siten, että yhä enemmän elämme globaalissa maailmassa. Kulttuurin ilmiöillä on aikaisempaa paremmat mahdollisuudet tulla kansainvälisen yleisön tietoisuuteen. Kansainvälistyminen edellyttää parempien tukitoimien luomista kansallisella tasolla. Suomalaisilla luovien alojen, kulttuurin, taiteen ja musiikin osaajilla on potentiaalia menestyä kansainvälisillä markkinoilla, jos pystymme kansallisella tasolla ratkaisemaan, miten yleensä hyvin rajallisilla resursseilla ponnistavia lahjakkuuksia saadaan nostettua esiin ja tuettua kohti kansainvälisiä markkinoita. Tämä vaatii uudenlaisia rakenteita tukemaan ja rahoittamaan kaupattavan tuotteen kehitystä, sekä markkinoimaan sitä maailmalle.
Kulttuurilla on tietysti arvoa myös itsessään. Taide ja kulttuuri ovat keskeinen osa sivistyneen yhteiskunnan tapaa kuvata ihmisyyttä ja yhteiskuntaa, sekä siirtää tietoa eteenpäin tuleville sukupolville. Taiteen ja kulttuurin keskeinen tehtävä on sanoittaa ja selittää meille yhteiskunnan tapahtumia, kertoen sekä kauniita että vaikeitakin tarinoita. Sen tarkoituksena on herättää ajatuksia, puhutella ja esittää kritiikkiäkin.
Sivistyksellä ja kulttuurilla on mittaamatonta yhteiskunnallista arvoa. Kulttuurin muuttuvasta toimintaympäristöstä huolimatta tätä ei sovi unohtaa. Vaikka kulttuuria kuluttavien mieltymykset voivat ajassa muuttua, tulee meidän pitää kiinni kulttuurin tekemisen edellytyksistä ja turvata kulttuurin elinvoimaisuus myös tulevaisuudessa.