Valikko 

Blogi

Kulttuurialan tuen tulee kohdistua oikein

Julkaistu 22.4.2021

Olemme kaikki kokeneet koronan vaikutukset elämäämme kuluneen vuoden aikana. Monien toimeentulo on ollut epävarmaa ja osalta työt tai yritystoiminta ovat loppuneet kokonaan. 

Yksi koronan keskeisesti runtelema ala on kulttuuri- ja tapahtuma-ala. Erilaiset kokoontumisrajoitukset ovat kuihduttaneet käytännössä kaikki tapahtumat ja tilaisuudet jo vuoden ajalta. Tilanne on vaikuttanut konsertteihin, esityksiin, näyttelyihin, messuihin ja käytännössä aivan kaikkiin sellaisiin tilaisuuksiin, joista kulttuuri- ja tapahtuma-alan kassavirta kertyy. Toimijoiden hätä on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle. Rajoitukset ovat kohdentuneet epäreilusti, eivätkä tukitoimet ole olleet lähimainkaan riittäviä. 

Kulttuurialalla työskenteleville tehdyssä kyselytutkimuksessa jopa 76% henkilövastaajista koki, että heidän toimintansa on oleellisesti vaarantunut. Erityisen heikossa asemassa ovat olleet freelance-toimijat, jotka tyypillisesti työskentelevät projektiluonteisesti tai pätkittäin.  

Viimein, vuoden odottamisen jälkeen, hallitus toi tällä viikolla julki ehdotuksensa kulttuurialan tukemiseksi. Tukipaketti on suurempi kuin ennakoitiin, mutta se ei siltikään riitä lähimainkaan kattamaan menetyksiä, joista ala on kärsinyt.

Tällä hetkellä on edelleen epävarmaa, miten tuet tulevat kohdentumaan. Miten aiotaan varmistaa tukien kohdentuminen niille, jotka sitä eniten tarvitsevat? Miten tuetaan myös heitä, jotka ovat kulttuurin tuotantoketjuissa pidemmällä, näkymättömissä?

Lisäksi on aivan keskeistä varmistaa tukimuotojen tarkoituksenmukaisuus. Hakuprosesseista ei saa tulla liian monimutkaisia ja vaikeita. Koska moni on menettänyt tulonsa ja elinkeinonsa, tarvitaan akuuttiin hätään suoraa tukea erillisten kehityshankerahoitusten sijasta. Tältä osin on toivottavasti otettu oppia vuoden takaisista virheistä yritystukien kohdentumisessa. Erityisesti Taiteen edistämiskeskus Taiken rooli tukien jakamisessa on herättänyt alalla jonkin verran kysymyksiä, jotka ovat vielä avoimia.

Kulttuuri ja tapahtuma-ala työllistää satoja tuhansia ihmisiä, ja menetykset kriisiajalta ovat satoja miljoonia euroja. Myös välillisesti alan vaikutukset ovat erittäin merkittävät. Tapahtumien ja tilaisuuksien peruuntuessa peruuntuvat työt myös monilta muilta aloilta: tiloihin ei tarvita tekniikkaa tai tarjoiluja, hotelleille ei ole peruuntuneiden tilaisuuksien yhteydessä enää tarvetta, eikä taksikuljetuksille kysyntää. Olisikin kesää kohti mentäessä erittäin tärkeää, että mahdollisimman moni tilaisuus voitaisiin kaikesta huolimatta järjestää.

Hallituksen toimilta odotetaan ennen kaikkea ennakoitavuutta. Esimerkiksi tapahtumatakuuta odotettiin pitkään, mutta nyt tieto siitä tulee osaa toimijoita ajatellen liian myöhään. Viime viikolla kuultiin jo surulliset uutiset lukuisten festivaalien peruuntumisesta tulevalta kesältä.

Tapahtumatakuussa kysymys on ennakollisesta maksusitoumuksesta, joka annettaan tapahtuman järjestäjälle tämän ilmoittamista kustannuksista. Tapahtumajärjestäjät voisivat hakea 85% osuudelta avustusta kustannuksiin, mikäli koronasta johtuvista syistä tapahtumia joudutaan peruttamaan tai toteuttamaan pienempänä.

On hienoa, että tapahtumatakuuta nyt vihdoin valmistellaan hallituksen toimesta. Tapahtumatakuukaan ei kuitenkaan auta kaikkia toimijoita, sillä se koskee ainoastaan vähintään 200 hengen yleisötapahtumia, jotka järjestävät vakiintunut ja ammattimainen tapahtumanjärjestäjä. Esimerkiksi monet kesäteatterit rajautuvat tapahtumatakuun ulkopuolelle. 

Kulttuuri- ja tapahtuma-alallakin keskeisin toive olisi päästä takaisin töihin. Käytössä tulisi olla kaikki keinot, joilla yhteiskuntaa voitaisiin avata turvallisesti. Kokoomuksen ehdottama koronatodistus olisi tuonut mahdollisuuksia aloille, joiden toiminta perustuu ihmisten kokoontumiseen yhteen. Hallitus on kuitenkin tuoreessakin exit-strategiassaan linjannut, ettei kansallista koronatodistusta valmistella.