Valikko 

Blogi

Koronakriisi taannutti myös tasa-arvoa

Julkaistu 8.3.2021

Tasa-arvo. Yhtäläinen oikeus tulla kohdelluksi samanarvoisesti. Mahdollisuus osallistua yhteiskunnassa ja elämässään täysipainoisesti ilman syrjintää tai vähättelyä. Mahdollisuus kehittyä ja toteuttaa itseään riippumatta omista lähtökohdista.

Naisten päivä näkyy meillä Suomessa kauniisti esimerkiksi kukilla muistamisena. Päivän taustalla on kuitenkin suurempi, globaali ja universaali kysymys naisten oikeuksien toteutumisesta. 

Valitettavasti kulunut kriisivuosi on heikentänyt entisestään naisten oikeuksien toteutumista. On ollut huolestuttavaa seurata tilanteen muuttumista niin kauempana kuin lähelläkin.

Korona on esimerkiksi aiheuttanut palkattoman hoivatyön aikaisempaakin epätasa-arvoisemman jakautumisen. Tilanne on ollut epätasainen jo ennen koronan alkamista, mutta kriisitilanne on kasvattanut eroa entisestään. Naiset ovat päätyneet entistä enemmän vähentämään palkallista työtä ja hoitamaan sen sijaan esimerkiksi lapsia tai ikääntyviä ja apua tarvitsevia vanhempiaan tai appivanhempiaan. Vaarana on, että naisten palkka- ja urakehitys jää miehistä jälkeen. Tämä näkyy lopulta aina eläkkeissä saakka.

Toinen Suomessakin erityisen häpeällinen ja koronan myötä kasvanut ongelma on lähisuhdeväkivalta. Koti ei ole kaikille turvallinen paikka. Rajoitusten aiheuttama neljän seinän sisällä pysytteleminen on näkynyt esimerkiksi poliisien tilastoissa lisääntyneinä kotihälytystehtävinä.

Maailmalla sukupuolittunut väkivalta näkyy myös raiskauksina. Naisilla on ollut koronan myötä vaikeutuneessa tilanteessa aikaisempaa korkeampi riski ajautua prostituution tai ihmiskaupan uhriksi. Heikko taloudellinen tilanne ja sukupuolesta johtuva heikompi yhteiskunnallinen asema ovat olleet naisille ja tytöille merkittäviä tekijöitä, jotka ovat johtaneet heidät entistä huonompaan tilanteeseen.

Koronan myötä myös monien tyttöjen koulunkäynti on keskeytynyt ympäri maailmaa. Valitettavasti samaan aikaan koronan myötä esimerkiksi seksuaalikasvatuksen ja -palveluiden saatavuus on huonontunut merkittävästi. UNESCOn arvion mukaan tämän seurauksena on 15 miljoonaa uutta epätoivottua raskautta ja se, että noin 24 miljoonaa lasta ei tule palaamaan enää kriisin jälkeen takaisin kouluun. Tämä kehitys on äärimmäisen huolestuttavaa ja edellyttää laajaa kansainvälistä huomiota. Tyttöjen oikeuksien toteutuminen on keskeistä kaikkein muidenkin kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta.

Kriisitilanteen myötä monissa valtioissa on rajattu kansalaisten oikeuksia. Valitettavasti mahdollisuutta on käytetty myös siihen, että naisten ja vähemmistöjen oikeuksia on poljettu. Esimerkiksi Puola on edistänyt systemaattisesta hyvin kyseenalaisia tavoitteitaan esimerkiksi aborttilainsäädännön kiristämiseksi.

Vuosi 2020 jää siis historiankirjoihin ja tilastoihin monin paikoin myös taantumisen vuotena. Tämä on muistutus siitä, ettei tasa-arvon edistymistä saa ikinä pitää itsestään selvänä, vaan se vaatii systemaattista työtä. Kulunut vuosi on osoittanut entistä selvemmin sen, miten nopeasti kehitys voi kääntyä huonompaan.

Toivotaan, että vuodesta 2021 tulee tältä osin parempi. Voimme kaikki omalta osaltamme vaikuttaa siihen asenteilla, käytöksellä ja tekemällämme työllä. Tuetaan tyttöjä ja naisia. Puututaan epäasiallisuuksiin. Tehdään työtä tasa-arvon epäkohtien ratkaisemiseksi. 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *