Valikko 

Blogi

Kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamisella on jo kiire!

Julkaistu 21.3.2016

Toivottavasti Suomen vaikea taloustilanne konkretisoitui kaikkien silmissä viimeistään viime viikolla, kun ensin EU-komissio lähestyi Suomea kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseen patistavalla kirjeellä ja sitten vielä luottoluokittaja Fitch pudotti luottolukitustamme pykälällä.

Komissaarit Dombrovskis ja Moscovici kiinnittävät paimenkirjeessään huomiota rakenteellisten uudistusten kiireellisyyteen. He ehdottavat lisäksi työnteon kannustimien parantamista, työurien pidentämistä ja avoimempaa kilpailua. Komissaarien kirjeen tavoitteena on herätellä tilanteen vakavuuteen ja muutosten tarpeellisuuteen.

Samansuuntainen viesti on tulkittavissa Fitchin päätöksestä. Suomen talouskasvunäkymät ovat erittäin heikot, lainamäärämme kasvuvauhti huolestuttava ja uudistuskykymme uskottavuus ulkopuolisten silmissä jo koetuksella. Ellei suunta muutu, edessä voi olla paitsi viimeisenkin luottoluokittajan luottamuksen menetys ja sen myötä korkotason nousu, myös komission toimesta liiallisen alijäämän menettely. Siihen emme halua.

Komissaarien kirjeen sisällössä ja luottoluokittajien viestissä ei sinällään ole mitään, mitä emme ennestään jo tietäisi. Talouden realiteetit ja kasvuvauhtimme ovat tiedossa kaikille julkista keskustelua seuranneille. Myös ehdotetut suositukset ovat tuttuja. Vaikka tiedämme mitä pitäisi tehdä, emme ole saaneet riittäviä muutoksia toteutettua. Nyt on jo kiire.

Paljon on kiinni työmarkkinoista. Kankeasta järjestelmästämme johtuen Suomen työmarkkinat ovat länsimaiden jäykimmät. Yhteiskuntasopimukseen on ladattu paljon odotuksia ja lienee jo selvää, ettei siltä osin ennakkoon asetettuihin tavoitteisiin tulla pääsemään. Kuitenkin työmarkkinat ottaisivat YKS:n myötä edes pieniä askelia oikeaan suuntaan. Kilpailukyvyn kannalta keskeistä olisi parempi sopeutumiskyky talouden suhdannemuutoksiin. Yhteiskuntasopimuksella päästäisiin hivenen eteenpäin.

Toteutuessaankaan YKS ei kuitenkaan vielä lähimainkaan riitä. Tilanteemme on vaikea, eikä näkyvissä ole parempaa. Siksi tarvitaan myös muita keinoja ja kannustimia.

Yksi keskeinen työkalu on tietysti verotus. Suomessa on varsin haastavaa vaurastua omalla työllä, kiitos erityisesti keskituloisiin purevan jyrkän progression. Siksi on aivan oikein keventää työn verotusta, kuten työtulovähennyksen kautta tehtiin. Myös jatkossa mahdolliset veronkevennykset tulisi kohdentaa sinne, missä ne parhaalla tavalla lisäävät työtä ja työn kannustavuutta.

Komissaarien kirjeessä puhutaan myös kilpailun avaamisesta suljetuilla aloilla. Kokoomus on pitkään tavoitellut kauppojen aukioloaikojen vapauttamista ja tämä tavoite toteutui jo syyskaudella. Vastaavia avauksia tarvittaisiin nyt lisää. Kaikki sellaiset vaikuttavat toimenpiteet, joilla voidaan lisätä kilpailua ja markkinoiden tehokkuutta, ovat nyt tarpeen. Olisi tärkeää saada uusia toimijoita mukaan esimerkiksi keskitetyille päivittäistavarakaupanmarkkinoillemme. Ylipäänsä olisi pyrittävä poistamaan investointien esteitä ja helpottamaan elinkeinonharjoittajien hallinnollista taakkaa.

Normienpurussa onkin kevään aikana paljon tehtävää. Esimerkiksi tilintarkastuslain uudistuksen yhteydessä on tärkeä mitoittaa suomalaisille yrityksille säädettävät vaatimukset niin keveiksi, kuin EU-säädökset mahdollistavat. ELY-keskusten toiminnassa riittää kehitettävää vaikkapa nyt yrittäjäbyrokratian osalta. Myös alkoholilainsäädännön uudistuksessa on syytä keventää käytäntöjä ja viedä Suomen alkoholipolitiikkaa eurooppalaisempaan suuntaan, kuten kansalaisten ja myös hallituspuolueiden kansanedustajien enemmistö toivoo.

Näitä ja kaikkia muitakin työllisyyttä ja kilpailukykyä lisääviä uudistuksia on hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamisen nimissä syytä kannattaa. Joustavammat työmarkkinat, kannustavampi verotus, avoimempi kilpailu ja keveämpi byrokratia olisivatkin ennen kaikkea työttömien ja työttömyysuhan alla olevien etujen mukaisia uudistuksia.