Valikko 

Blogi

Kehityspolitiikka monen asian keskiössä

Julkaistu 13.11.2018

Kehityspolitiikka linkittyy moneen tärkeään kysymykseen; ilmastonmuutokseen, väestönkasvuun ja resurssikysymyksiin. Demokratiaan, rauhaan, vakauteen ja turvallisuuteen. Globaaliin oikeudenmukaisuuteen ja vastuullisuuteen, kansainväliseen kauppaan ja yrittäjyyteen. Sekä tietysti tasa-arvoon ja etenkin naisten ja tyttöjen oikeuksiin.

Saan itsekin työskennellä kehityspolitiikan parissa monessa eri tehtävässä: kehityspoliittisen toimikunnan varapuheenjohtajana, puolueiden välisen demokratiayhteistyöjärjestö Demon varapuheenjohtajana, sekä jäsenenä eduskunnan väestö ja kehitysryhmässä. Onkin ollut ilahduttavaa nähdä kuluvan hallituskauden aikana, miten keskustelu kehityspolitiikasta on osa yhä useampaa teemaa ja siitä on keskusteltu myös eduskunnassa aikaisempaa enemmän.

 

Tänään eduskunta keskustelee pääministerin ilmoituksena kehityspolitiikan tulosraporttia. Tämä marraskuun alussa julkaistu raportti on ensimmäinen laatuaan, kun katsotaan kehityspolitiikan kokonaisuuden mittaamista. Raporttiin on koottu kattavasti ja selkeästi Suomen tekemän kehityspolitiikan tulokset ja tuotu hyvin monitahoisesti tehtävää kehitysyhteistyötä yksiin kansiin. On todella merkittävää, että tämä raportti tuodaan nyt myös eduskunnan täysistuntoon keskusteltavaksi.

Suomen kehityspolitiikalle valitsemat neljä painopistettä ovat perusteltuja ja tärkeitä. Lisäksi kehitysyhteistyön keskiössä on tietysti elintärkeä humanitäärinen apu. Raportti esitteleekin kehityspolitiikan tuloksia juuri näiden näkökulmien kautta. Naisten ja tyttöjen oikeudet, talous ja työ, toimiva yhteiskunta, sekä luonnonvarojen turvaaminen ovat keskeisiä hyvän elämän edellytysten rakenteita.

 

Ajankohta kehityspolitiikan tulosraportin käsittelylle eduskunnassa juuri nyt on erittäin hyvä! Katseita suunnataan jo seuraavaan hallituskauteen. On oikea aika olla asettamassa tavoitteita tuleville vuosille.

Kehityspolitiikan osalta on keskeistä jatkaa johdonmukaista työtä erityisesti seuraavien aiheiden parissa:

–          Tavoite 0,7% bruttokansantuotteesta ohjaaminen kehitysyhteistyöhön

–          Ilmastonmuutoksen torjunnan nostaminen läpileikkaavaksi teemaksi kehitysyhteistyössä

–          Tyttöjen ja naisten oikeuksien ja erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden painottaminen

 

0,7% BKT:sta on oltava johdonmukainen tavoite. Sen saavuttamiseksi on laadittava uskottava suunnitelma ja laskelmat, sillä ilman selkeää polkua tavoite jää saavuttamatta. Sama koskee tavoitetta siitä, että 0,2% BKT:sta tulisi ohjata vähiten kehittyneille maille kaikkein köyhimpien ja heikoimmassa asemassa olevien auttamiseksi.

Ilmastonmuutoksen on luontevaa olla läpileikkaava teema kehitysyhteistyössä. Ilmastorahoituksen kautta voidaan esimerkiksi edistää kestävää energiatuotantoa kehittyvissä maissa. Samalla on tärkeää tukea myös sopeutumista väistämättömiin ilmastovaikutuksiin. Suomen painopiste on siirtynyt tällä kaudella aikaisempaa vahvemmin yksityisten sektorin rahoitusmahdollisuuksiin, etenkin kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin kautta. Tämä on näkynyt erityisesti energiasektorin kehityshankkeissa. Myös kehityspoliittiset finanssisijoitukset ovat vielä varsin tuore kehitysavun muoto.

Tyttöjen ja naisten seksuaali- ja lisääntymisterveydestä huolehtiminen on paitsi ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymys, myös keskeinen hyvinvointi- ja turvallisuustekijä. Samalla kyseessä on väestönkasvun hillitsemisen näkökulmasta kriittinen aihe. Suomen on jatkossakin oltava edelläkävijänä siinä keskustelussa, jossa puolustetaan naisten ja tyttöjen oikeutta päättää omasta kehostaan. Esimerkiksi YK:n väestörahasto UNFPA:n rahoittaminen on näiden tavoitteiden edistämiseksi tärkeä varmistaa myös tulevaisuudessa.

 

Kestävän kehityksen mukainen päätöksenteko on saada tulevilla hallituskausilla poikkileikkaavaksi teemaksi ja osaksi kaikkea poliittista keskustelua. Ilmastonmuutoksen ja resurssien niukkenemisen aiheuttamat reunaehdot yhteiskuntien kehitykselle asettavat painavan vastuun kehittyneille valtioille suhteessa kehittyviin. Suomen on oltava jatkossakin kehityspolitiikan päämäärätietoinen edistäjä ja kuuluttava globaalin vastuunkannon edelläkävijöihin.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *