Olen tänään jättänyt asiasta vastaavalle ministeille kirjallisen kysymyksen Suomen vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategian uudistamisesta.
Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2016 vapaa-ajankalastajia puolitoista miljoonaa. Suomalaisista yli neljännes harrasti kalastusta. Vapaa-ajankalastus on suomalaisten tärkeimpien luontoharrastusten joukossa. Harrastus itsessään on kehittynyt viimeisten vuosien aikana suuntaan, jossa vastuullisuus ja eettiset arvot ovat vahvasti nousussa.
Vapaa-ajankalastuksen yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys on huomattava. Kotimaisen kalan kulutuksesta saatiin vuonna 2016 vapaa-ajankalastamalla 44%, kun ammattikalastuksen ja kalankasvatuksen osuudet olivat vastaavasti 25% ja 31%. Vapaa-ajankalastajien kalastustarvikkeisiin, -lupiin sekä -matkailuun vuosittain käyttämä rahamäärä on merkittävä.
Kalastusmatkailun potentiaali olisi tärkeä tunnistaa. Monissa naapurimaissamme on jo huomattu kalastusmatkailun tuoma hyöty, niin alueellisen talouden ja työllisyyden, kuin ympäristön näkökulmasta. Kalastusmatkailua kehittämällä myös luonto voittaa, sillä kalat kasvavat isommiksi ja niitä on enemmän. Panostamalla luonnon kannalta parempaan vaihtoehtoon, on saatu myös taloudellista hyötyä nostettua, sillä kalastusmatkailussa tiedetään olevan merkittävää kasvupotentiaalia. Tällä hetkellä olemme muita pohjoismaita jäljessä tuon potentiaalin hyödyntämisessä.
Vuodelta 1982 peräisin ollut vanha kalastuslaki uudistettiin ja se astui voimaan 1.1.2016. Lain tavoitteena on turvata vapaa-ajan kalastuksen ja kaupallisen kalastuksen edellytykset, kuitenkin kalastuksen kestävämpää järjestämistä korostaen ja kalakantojen elinvoimaisuutta tukien.
Elinkeinokalatalouden kehittämiseksi on laadittu maa- ja metsätalousministeriössä oma toimintaohjelma vuosille 2014-2020. Sen toteuttamiseksi on olemassa kansallista, sekä EU –rahoitusta. Vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategia on jäänyt kuitenkin toistaiseksi päivittämättä. Strategia on laadittu vuonna 2001 ja sitä on päivitetty viimeksi vuonna 2006.
Vapaa-ajankalastuksessa ja suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut huomattavia muutoksia sen jälkeen, kun vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategiaa on viimeksi päivitetty. Strategia tulisikin pikaisesti uudistaa nykypäivään.
Tavoitteina vapaa-ajankalastuksen kehittämisstrategian uudistuksessa on oltava vapaa-ajankalastuksen säilyminen merkittävänä suomalaisena luontoharrastuksena ja hyvinvoinnin tuottajana sekä vapaa-ajankalastukseen tukeutuvan yritystoiminnan laajentaminen.
Kysynkin ministeriltä, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä kalastusmatkailun potentiaalin hyödyntämiseksi ja Suomen vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategian päivittämiseksi.