Valikko 

Blogi

Jos Suomi ei olisikaan demokratia

Julkaistu 5.12.2020

Suomessa saadaan juhlia tänä vuonna itsenäisyytemme 103-vuotista taivalta. Olemme onnistuneet vuosikymmenten aikana nousemaan yhdeksi maailman demokraattisimmista ja vakaimmista maista, jossa yhtäläiset oikeudet toteutuvat ja hyvinvointi jakaantuu verrattain tasaisesti. Ilman edeltävien sukupolvien vuoksemme tekemiä uhrauksia, Suomi näyttäisi hyvin toisenlaiselta.

Demokratiaan nojaava järjestelmämme on yhteiskuntamme vakauden pohja. Suomessa voi luottaa virkavaltaan, oikeuslaitokseen ja poliittisiin prosesseihin. Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista ja turvallisimmista maista.

Kaikkeen tähän olemme tottuneet jokapäiväisessä elämässämme. Jopa niin hyvin, että meidän voi olla vaikea kuvitella ympärillemme kovinkaan erilaista maailmaa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen syntyneille ajatus toisenlaisesta yhteiskunnasta voi olla kovinkin vieras. 

Mitä jos Suomessa ei olisikaan demokratiaa? Emme kuulisikaan presidentti Niinistön yhteistyön ja empatian viestiä vapaan median välittämänä ja eri näkökulmista arvioituna. Kuulisimme valtion hallussaan pitämistä kanavista värittynyttä ja valheellista viestiä, jonka tarkoituksena on pönkittää itsevaltaisesti toteutettavia ja valtaa entisestään kasaavia toimia. Opposition ääntä vaiennettaisiin, internetin käyttöä rajoitettaisiin. 

Mikäli historian kulku olisi ollut toisenlainen, eivät länsimaisen arvomaailmaan keskiöön kuuluvat ihmisoikeudet varmasti toteutuisi nykyisellä tavalla. Naisten ja vähemmistöjen mahdollisuudet toimia yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä olisivat arvatenkin jääneet muiden tavoitteiden jalkoihin. Kansalaisten hyvinvointia tärkeämpää olisi turvata valtion vaikutusvalta sen reuna-alueilla, kustannuksista ja seurauksista välittämättä. Demokratian, kestävyyden ja tasa-arvon kehittyminen kulkevat käsi kädessä, oli suunta sitten parempaan tai huonompaan. 

Vielä reilut 10 vuotta sitten vaikutti siltä, että itänaapurimme kehityksen suunta olisi kohti demokraattisempaa yhteiskuntaa. Hallintoa kritisoivat tahot ja esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolestapuhujat saivat ääntään kuuluviin ja median toimintamahdollisuudet olivat nykyistä vapaammat. Kansalaisilla oli enemmän liikkumatilaa ja tapoja vaikuttaa.

Vuosien varrella suunta on kuitenkin kääntynyt, eikä Venäjän nykyinen toiminta osoita kunnioitusta demokratiaan liittyviä käytäntöjä kohtaan. Toisinajattelijoihin, toimittajiin ja poliittiseen oppositioon on kohdistunut väkivaltaisia iskuja. Moni pelkää henkensä puolesta ja etsii turvaa maan rajojen ulkopuolelta. 

Olemme Suomessa saaneet tottua hyvinvointiin ja vaikutusmahdollisuuksiin. Vapaus, vakaus ja vauraus eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä. Aikanaan olimme nuorten sotilaiden hengen päässä toisenlaisesta kehityskulusta. He puolustivat rintamalinjaamme. Tarvittiin isänmaallisuutta, rohkeutta, uhrauksia – ja vähän hyvää tuuriakin.

Saavutettuja oikeuksia ja meille tärkeitä arvoja tulee edelleen joka päivä puolustaa. Niiden varassa Suomesta on onnistuttu rakentamaan demokraattinen ja hyvinvoiva länsimaa. Kuten aikanaankin, rintamaa tukemaan tarvitaan meistä jokaista.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *