Valikko 

Blogi

Hedelmöityshoitojonot saatava inhimilliselle tasolle

Julkaistu 30.9.2020

Olemme jättäneet kollegani, kansanedustaja Sanni Grahn-Laasosen kanssa hallitukselle kirjallisen kysymyksen hedelmöityshoitojen yhdenvertaisesta saatavuudesta. Lapsettomuushoitojen tarve lisääntyy Suomessa joka vuosi esimerkiksi opintojen viivästymisen ja työelämän paineiden, tai taloudellisen epävarmuuden vuoksi.

Vuosittain tuhannet hakevatkin lääketieteellistä apua lapsettomuuteen. Positiivinen asia on, että Suomessa hoitojen taso on erinomainen ja lapsettomuushoidoista löytyy apua monille niihin hakeutuvista. Hoitoon pääsyssä on kuitenkin useita ongelmia.

Jonot julkisen puolen hoitoihin voivat olla kuukausien pituiset, ja koronakriisi on vain pidentänyt niitä. Samalla kun julkisen puolen hoitoihin on kohtuuttomat jonot, ei yksityisen puolen hoitoihin ole kaikkien osalta saatavissa Kela-korvausta. Marinin hallitus on ohjelmassaan sitoutunut lisäämään hedelmöityshoitojen yhdenvertaista saatavuutta, ja haluamme muistuttaa tästä tärkeästä kirjauksesta.

Yksityisellä puolella hoitoon voi päästä nopeammin, mutta hoidoista täytyy maksaa jopa tuhansia euroja. Hinta vaihtelee hoidon ja klinikan mukaan ja lisäkustannuksia voivat tuoda lääkkeet ja muut välttämättömät toimenpiteet. Kela korvaa osan hoidon kustannuksista, mutta ei yli 43-vuotiaille. Raskaaksi tuleminen ei aina pääty lapsen syntymään. Hoitokertoja voidaan tarvita monissa tapauksissa useita.

Lasta toivovat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa hoidon saamisen suhteen.

Erityisen epäyhdenvertaisessa asemassa ovat naisparit sekä yksin lasta toivovat naiset, joilla ei ole aikaisemmin ollut oikeutta saada hoitoa julkisella puolella. Heidän vaihtoehtonsa on ollut yksityisen terveydenhuollon palvelut. Nyt kun hoitomäärät on rajattu kuuteen kertaan, ei korvausta voi edelleenkään saada julkisella puolella annettaviin hoitoihin esimerkiksi toisen lapsen kohdalla.

Mikäli naisparilla tai itseellisellä parilla on aikaisempia hoitokertoja esimerkiksi ensimmäisen lapsen saamiseksi, eivät he ole enää oikeutettuja toisen lapsen kohdalla julkisen puolen hedelmöityshoitoihin. He eivät siis hyödy nykyisestä mahdollisuudesta julkisen terveydenhuollon palveluihin, vaikka eivät ole niitä aikaisemminkaan voineet käyttää.

Suomeen syntyy historiallisen vähän lapsia. 

Hedelmöityshoitojen paremman ja yhdenvertaisemman saatavuuden turvaaminen olisi yksi tehokas keino paitsi vastata suomalaisten lapsitoiveisiin, myös syntyvyysongelmaan. Tahaton lapsettomuus on aina inhimillisesti kipeä asia.