Petteri Orpon hallituksen linja on työn linja. Tavoitteinamme on saada 100 000 uutta työllistä hallituskauden aikana ja saavuttaa 80 prosentin työllisyysaste vuoteen 2031 mennessä.

Heikommassa asemassa olevia voidaan tukea vain, jos jokainen työikäinen ja työkykyinen käy töissä. Jokaisella tulee olla mahdollisuus parantaa toimeentuloaan ja elintasoaan osallistumalla työmarkkinoille. Siksi hallitus tekee lukuisia toimia, jotka edistävät myös osatyökykyisten työllistymistä. 

Toteutamme uudistuksia, joilla työllistämisen kynnys madaltuu. Toimien seurauksena erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten on helpompi palkata uusia työntekijöitä. Työnantajille luodaan kannustimia tarjota työtä myös vammaisille henkilöille. Tuemme yrityksiä työtehtävien uudelleenjärjestelyssä matalan vaativuustason tehtävien luomiseksi ja edistämme työtä helpottavien välineiden käyttöä. Lisäksi kehitetään työolosuhteiden järjestelytukea, jota työnantajat voivat hakea, jos henkilön vamma tai sairaus vaikuttaa työllistymiseen tai työn jatkumiseen. Parannamme myös vammaisten yrittäjien toimintaedellytyksiä, mikä on osa hallituksen yrittäjämyönteistä linjaa.

Uudistamme sosiaaliturvaa työn vastaanottamiseen kannustavaksi. Hallitus on linjannut osatyökyvyttömyyden ja täyden työkyvyttömyyseläkkeen lineaarimallin käyttöönotosta. Se tukee palkan ja eläkkeen yhteensovittamista siten, että työnteko kannattaa aina. Vakinaistamme työkyvyttömyyseläkkeen lepäämissäännöksen, mikä mahdollistaa joustavan paluun työelämään. Työnteon kannusteiden vahvistamiseksi osasairauspäivärahan omavastuupäivien määrää lyhennetään.

Samalla hallitus kehittää työvoimapalveluita ja keventää lakisääteistä palveluprosessia. Tavoitteena on, että jatkossa palvelu on yhä yksilöllisempää ja tehokkaammin työllistymistä edistävää. Resursseja on tarkoituksenmukaista kohdentaa niiden työttömien palveluihin, joilla on pidempi polku työmarkkinoille. Tähtäämme siihen, että asiakas saa tarpeelliset palvelut, tuet ja velvoitteet mahdollisuuksien mukaan samasta lähipalvelupisteestä. Myös työttömyyskassat otetaan mukaan työnvälitykseen.

Työvoimapalveluiden tuottavuutta parannetaan monituottajamallilla, jossa työllistämispalveluiden kumppaneiksi otetaan yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. Palkkatukea uudistetaan siten, että se kohdentuu erityisesti näille sektoreille. Uudistuksia on luvassa myös kuntouttavaan työtoimintaan ja päihdekuntoutustyöhön. Lisäksi on linjattu mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden työllistymistä edistävän toimintamallin laajentamisesta. Selvitämme myös muiden Euroopan maiden malleja haastavasti työllistyvien palkkaamisen tukemiseksi. Kehysriihessä hallitus päätti lakkauttaa Työkanava Oy:n, joka ei ole saavuttanut tavoitteitaan. Hankkeesta vapautuva EU:n RRF-rahoitus kohdennetaan vaikuttavimpiin toimiin.

Hallitus panostaa työkyvystä huolehtimiseen ja työssä jaksamiseen. Tavoitteena on uupumuksesta ja työpahoinvoinnista johtuvien sairauspoissaolojen puolittaminen tulevien viiden vuoden aikana. Jatkamme työelämän ja hyvän mielenterveyden ohjelmatyötä sekä TYÖ2030 – Työn ja työhyvinvoinnin -kehittämisohjelman toteuttamista. Lisäksi luodaan toimintatapoja esteettömien työympäristöjen varmistamiseksi ja työn sopeuttamiseksi toimintakyvyn mukaiseksi. Valmistelemme työkykyohjelman, jonka tavoitteena on parantaa työssä jaksamista ja vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä.

Hallituksen tavoitteena on siis joustavoittaa työmarkkinoita siten, että työntekijät löytäisivät mahdollisimman nopeasti itselleen sopivan työnantajan ja työnantajat sopivan työntekijän. Tämä on tärkeää sekä työllisyysasteen nostamisen kannalta että inhimillisestä näkökulmasta.