Valikko 

Blogi

Euroopan yhtenäisyydestä on huolehdittava myös tulevaisuudessa

Julkaistu 9.5.2020

Viimeinen vuosi on ravistellut monella tavalla EU:ta ja sen yhtenäisyyttä. Oikeusvaltioperiaatteen vaarantuminen osassa jäsenmaita, Britannian ero sekä vallitseva koronakriisi ovat kaikki aiheuttaneet omat haasteensa yhtenäiselle Euroopalle.

Euroopan unioni perustettiin sodan raunioille. Euroopan yhdentymisen perusajatuksena oli vakauden ja vaurauden turvaaminen koko Euroopan alueella. Tätä ajatusta lähdettiin toteuttamaan yhteistyön kautta, rakentamalla yhteistä arvopohjaa ja hyvinvointia maailmansotien runtelemien kansojen keskuuteen. EU on yhteistyön ja rauhan liike.

Koko unionin historian ajan, ja erityisesti sen laajennuttua viimeisten vuosikymmenten aikana, on keskusteltu vaikeuksista muodostaa yhteisiä kantoja. Monien mutkien kautta tavoitteessa on kuitenkin aina onnistuttu ja oma sukupolveni onkin saanut nauttia EU:n hyvistä puolista: historian pisimmästä rauhanjaksosta, vakaista talousmarkkinoista ja liikkumavapaudesta.

Viime vuosien aikana muutamat EU:n jäsenmaat ovat kuitenkin lähteneet poikkeamaan unionin perussopimusten yhdestä keskisimmästä perusarvoista: oikeusvaltioperiaatteesta. Puolan ja Unkarin toimet rajoittaa median- ja sananvapautta, naisten ja vähemmistöjen oikeuksia sekä demokraattisen päätöksenteon perusperiaatteita, ovat vakavia ja huolestuttavia.

Suomi on peräänkuuluttanut oikeusvaltioperiaatteesta huolehtimista ja Kokoomus on ajanut Unkarin Fidesz-puolueen sulkemista ulos EPP:stä tai sen jäsenyyden keskeyttämistä. Tilanteet näiden maiden sisällä ovat tästä huolimatta edenneet vain huolestuttavampaan suuntaan. Esimerkiksi Unkarissa on koronatilanteen varjolla julistettu takarajaton poikkeustila ja sitä myöten maan hallitukselle rajoittamattomat oikeudet toimia maassa.

Tänä vuonna tuli myös päätökseen pitkään jatkunut epämääräinen tilanne, kun Britannia erosi EU:sta tammikuun viimeinen päivä. Monet eron puolesta äänestäneistä eivät todellisuudessa tienneet, mitä ero oikeastaan käytännössä tarkoittaa. Populistinen kampanjointi eron puolesta puri ja lopulta eroneuvottelujen pitkäaikaiseen jatkumiseen kyllästyneet kansalaiset irtautuivat EU:sta. Samalla katkesivat kaikki 47 vuoden aikana neuvotellut sopimukset EU:n ja Britannian välillä.

Viimeisimmän haasteensa EU on kokenut globaalin koronakriisin myötä. Kriisin talousvaikutukset tulevat näkymään koko unionin alueella vielä pitkään. EU tarvitseekin tarkasti koordinoidun strategian, jotta vaikeasta tilanteesta päästään eteenpäin mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman pienin seurauksin. Selvää on kuitenkin, että vahvaa yhteistyötä tullaan tarvitsemaan, jotta sekä akuutti kriisi että sen jälkivaikutukset onnistutaan kestävällä tavalla hoitamaan.

Vaikka EU:n yhtenäisyys on kokenut haasteita kuluneen vuoden aikana, tulevaisuudessakin nimenomaan yhteistyö tulee olemaan vastaus moniin kysymyksiin. Koronakriisin lisäksi tulemme kohtaamaan monia globaaleja, monivyyhtisiä ja vaikeasti hallittavia ongelmia, joiden ratkaisu vaatii monenkeskistä yhteistyötä, koordinaatiota ja yhteisiä päätöksiä.

Ilmastonmuutos ja siihen liittyvät lähitulevaisuuden lieveilmiöt ovat yksi keskeisimmistä haasteista, joka kohtaa meitä entistä vahvemmin tulevina vuosina. On jälleen aika yhdistää voimat ja etsiä EU:lle kestävä uudelleenrakennusohjelma kohti eheämpää ja kestävämpää tulevaisuutta.

Hyvää Eurooppa-päivää!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *