Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi alle 30 vuotta sitten. Tuolloin tehtiin merkittävä päätös olla osa länttä ja kehittyvää Eurooppaa.
Tavoitteena oli luoda vakaa ja länsimaisille arvoille perustuva yhteisö, joka edistäisi markkinoille vahvempia toimintaedellytyksiä. Tuhoisien sotien jälkeen Euroopan unionista haluttiin ennen kaikkea rauhanhanke. Se on toiminut, sillä parhaillaankin saamme elää Euroopan historian pisintä rauhan aikaa. On aina tärkeää vaalia eurooppalaisia arvoja: demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta.
Euroopan unioniin kuuluminen aiheuttaa aika ajoin kritiikkiä. On ilman muuta hyvä, että asioita tarkastellaan eri näkökulmista. Unionin vaikutusten arviointi euromääräisesti ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen matemaattinen laskutehtävä. Euroopan unioni on enemmän kuin osiensa summa.
Kuulumalla Euroopan unioniin, olemme osa länsimaista arvomaailmaa. Yhteisten arvojen pohjalta puolustamme niitä keskeisiä oikeuksia, joihin yhteiskuntamme ja lainsäädäntömme nojaavat. Puolustamme jokaisen oikeutta toteuttaa itseään, liikkua vapaasti ja tulla kohdelluksi tasavertaisesti.
Eurooppalainen yhtenäisyys on sekä turvallisuus- että kauppapolitiikkamme kivijalka. Tarvitsemme toimivat sisämarkkinat sekä vakautta ja ennakoitavuutta. Koska emme kuulu Natoon, on EU meille myös keskeisin turvallisuusyhteisö. Euroopan turvallisyysympäristö on viime vuosina muuttunut epävarmempaan suuntaan, joten yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittäminen on entistäkin tärkeämpää.
Tälle kaikelle on vaikea laskea hintaa. Se on kuitenkin varmaa, että suomalaisten hyvinvointi on Euroopan unionin arvoinen, nyt ja tulevaisuudessa.
Hyvää Eurooppa-päivää!
P.S. Käy lukemassa myös tällä viikolla kirjoittamani blogiteksti EU:n elvytyspakettia koskevasta äänestyksestä täältä.