Valikko 

Blogi

Eriarvoisuus on uhka turvallisuudelle

Julkaistu 23.6.2020

Noin kuukausi sitten Yhdysvalloissa sattui törkeä tapaus, jossa mies nimeltään George Floyd kuoli pidätystilanteessa hapenpuutteeseen. Kuolema johtui poliisin käyttämästä turhasta väkivallasta.

Tapaus ei valitettavasti ollut ainutkertainen. Kuolemiin johtavaa, etenkin mustiin miehiin kohdistuvaa poliisiväkivaltaa tapahtuu Yhdysvalloissa liian usein. Taustalla on yhdysvaltalaisen poliisijärjestelmän heikkoudet, poliisien vaatimaton koulutus sekä rakenteellinen rasismi ja pinnan alla kytevät ennakkoluulot. George Floydin kuolema herätti paljon huomiota ja laukaisi paikoin mellakoiksi eskaloituneita mielenosoituksia paitsi Yhdysvalloissa, myös ympäri maailmaa.

Maailmanlaajuisen Black Lives Matter (BLM) -kampanjan kärkenä oli nimenomaan poliisiväkivalta, mutta taustalla on myös laajempia syitä.

Eriarvoisuus nimittäin kukoistaa edelleen vapauden maassa. Asuinalueet, koulut, ammatit ja jopa terveydenhuollon saatavuus ovat jakautuneet etnisten ryhmien välillä. Syntymällä muuksi kuin valkoiseksi, aloittaa elämän pitkältä takamatkalta. Toiset onnistuvat hyvin, mutta tilastot kertovat karun kokonaistilanteen: ei-valkoisella amerikkalaisellä on keskimäärin matalampi koulutus, heikompi tulotaso, huonompi asema virkavaltakohtaamisissa, köyhempi asuinalue ja enemmän terveysongelmia kuin valkoisella kanssakansalaisellaan. Ei-valkoinen nainen on vielä miehiä heikommassa asemassa amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Rasismi on syvää.

Vaikka rasismi ja syrjintä ovat lailla kiellettyjä, on yhteiskunnissa silti rasistisia rakenteita ja kielteistä suhtautumista eri etnisiä vähemmistöjä kohtaan. Suomessakin esimerkiksi vieraan kuuloisen nimen omaavan on vaikeampi saada asuntoa tai työpaikkaa kuin perinteisen suomalaisen nimen omaavan. Esimerkiksi juuri työmarkkinoiden eriarvoisuus johtaa voimakkaisiin tuloeroihin ja sitä kautta muuhun yhteiskunnalliseen eriytymiseen.

Kun riittävän kauan kokee vääryyttä, turhautuu. Kun kokee, ettei ole vaikutusmahdollisuuksia, vihastuu. Rasismin ja syrjinnän myötä ihminen ei välttämättä koe olevansa yhteiskunnan täysivaltainen jäsen. Tällöin ymmärrettävästi heikkenee myös halu antaa itsestään yhteiskunnan rattaiden pyörittämiseen.

Monet Yhdysvaltojen mielenosoituksista muuttuivat väkivaltaisiksi mellakoiksi. Pitkään pinnan alla kytenyt eriarvoisuus purkautui ikävällä tavalla – puolin ja toisin. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston konfliktintutkijat ovat osoittaneet, että epätasa-arvolla ja valtion sisäisillä, väkivaltaisilla konflikteilla on selkeä yhteys. Ihmiset, jotka eivät koe olevansa täysivaltaisia yhteiskunnan jäseniä tai pystyvänsä vaikuttamaan omaan tulevaisuutensa, alkavat todennäköisemmin kapinoida valtaapitäviä vastaan.

Sen sijaan, että eriarvoisuutta vähäteltäisiin, tulisi meidän kuulla eriarvoisuuden kokemuksia ja pyrkiä ratkaisemaan rakenteellisia ongelmia eriarvoisuuden takana. Mahdollisuuksien tasa-arvo edellyttäisi sitä, että jokainen pääsisi aloittamaan samalta viivalta.

Rasismi ja syrjintä tulee kitkeä. Naisten ja vähemmistöjen asemaa tulee vahvistaa. Heikommista lähtökohdista ponnistavien kannustaminen ja tukeminen kouluttautumaan ja työelämään määrittelee myös seuraavien sukupolvien tulevaisuutta. Laadukas varhaiskasvatus ja koulujärjestelmä riittävin resurssein turvattuna ovat erinomainen lähtötavoite kohti tasa-arvoista, vakaata ja kaikille yhtä hyvät elämän eväät mahdollistavaa yhteiskuntaa. Sama resepti pätee kaikkialla maailmassa.

Myös Suomessa tulee edistää politiikkaa, jonka myötä kaikki yhteiskunnassamme voisivat kokea järjestelmän reiluksi. Eriarvoista järjestelmää voi olla vaikea tuntea omakseen, mutta tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta tekee mielellään myös itse töitä. Tämä on turvallisen tulevaisuuden näkökulmasta ensisijaista. Turvallisuuden tunne on Suomelle ominainen ja siitä olemme mielellämme ylpeitä. Tuota tunnetta tulee kuitenkin vaalia. Suomen on oltava jatkossakin turvallinen maa – ihan jokaiselle.

(Kirjoitan tämän tekstin hyvin tietoisena omista etuoikeuksistani.)

Kuva Suomen mielenosoituksesta (Yle).

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *