Valikko 

Blogi

Ei jätetä ketään yksin

Julkaistu 19.3.2020

Koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi tehdyt toimet ovat vaikuttaneet tavalla tai toisella jokaisen suomalaisen elämään. Rajoitustoimista on päätetty ennen kaikkea siksi, että kyettäisiin turvaamaan terveydenhuoltojärjestelmämme kestävyys. Tarkoitus on suojata paitsi riskiryhmiin kuuluvia, ylipäänsä kaikkia muitakin. Kiireisiä terveyspalveluita ja sairaalahoitoa tarvitsevat monet muutkin, kuin koronaan sairastuvat. Siksi järjestelmämme ei saa ylikuormittua.

Poikkeuksellisena aikana erityistä huomiota tarvitsevat myös monet sellaiset ihmiset, jotka nyt ohjeiden mukaisesti eristäytyvät ihmiskontakteista omiin koteihinsa. Erityinen huoli koskee esimerkiksi mielenterveyden kanssa kamppailevia.

Nämä henkilöt ovat usein jo valmiiksi yksinäisiä tai yksinäisiksi itsensä kokevia ihmisiä. Kaikilla ei ole ketään, jonka kanssa puhua videopuheluita tai perustaa whatsapp-ryhmiä, saati läheistä, joka huolehtisi kauppakassin tai apteekkiostokset oven taakse.

Monilla mielenterveyskuntoutuijilla on nyt hätä, sillä KELA on tehnyt päätöksen keskeyttää kuntouttavan psykoterapian toistaiseksi. Terapiaa tarjotaan etänä, mutta kaikille se ei sovi tai tarjoa riittävää tukea. Ne, joiden osalta terapiaa ei voida toteuttaa etänä, pelkäävät nyt jäävänsä kokonaan ilman apua. Monella on suuri huoli omasta selviytymisestään paitsi terapian siirtyessä, myös päivärutiinien nyt muututtua. Poikkeusolosuhteiden vuoksi omat, selkeiksi muodostuneet rutiinit ja rytmit sekoittuvat ja ihmiset eristäytyvät normaaleista sosiaalisista yhteisöistä. Tilanne aiheuttaa lisää epävarmuustekijöitä, millä taas on helposti stressiä ja ahdistusta entisestään lisäävä vaikutus. Toisille normaalista tilanteesta poikkeaminen voi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa.

Monet kokevat myös suurta epävarmuutta oman työnsä ja toimeentulonsa jatkumisesta. Yrittäjillä voi olla kyseessä vielä työn jatkuvuutta suurempi huoli, esimerkiksi mikäli yrityksen lainoja varten on kiinnitetty muutakin omaisuutta. Taloudellinen ahdinko, epävarmuus ja tulevaisuususkon horjuminen ovat jaksamisen kannalta kriittisiä ja lisäävät mielenterveyden järkkymisen riskiä. Nyt tärkeää olisi myös muistuttaa siitä, että konkurssi ei ole henkilökohtainen epäonnistuminen, eivätkä taloudelliset haasteet ole aina itsestä kiinni. Ihmiset kaipaavat tukea ja ennen kaikkea vastauksia avoimiin kysymyksiin. Valtiolta, työmarkkinajärjestöiltä ja pankeilta odotetaan poikkeuksellisen nopeaa päätöksentekoa hätäavuksi. Tarvitaan vaikuttavia toimia, joilla 1990-luvun laman surullisilta ja kohtuuttomilta kohtaloilta vältyttäisiin. Toivottavasti tuolloin tehdyistä virheistä esimerkiksi perheiden palveluihin on myös otettu opiksi.

Poikkeustilanteeseen liittyvillä tekijöillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia etenkin lasten mielissä. Epävarmuuden keskellä kasvaminen muokkaa helposti lasten ja nuorten suhtautumista tulevaisuuteen. Siksi on tärkeä puhua lapsille tilanteesta suoraan, mutta ylimääräistä dramatiikkaa välttäen. Esimerkiksi Unicef on kerännyt vinkkejä koronasta puhumiseen lasten kanssa. Vinkit löydät Unicefin sivuilta.

Perheissä on erilaisia valmiuksia tukea lapsia uuden tilanteen edessä ja esimerkiksi etäopiskelun toteuttamisessa. Kaikille lapsille koti ei ylipäänsä ole maailman paras paikka, vaan nimenomaan koulusta saattavat löytyä arjen ainoat luotettavat aikuiset ja tärkein päivittäinen lämmin ruoka. Siksi nyt on erityisen tärkeää puuttua kaikkiin epäilyihin mahdollisista laiminlyönneistä ja lapsiin kohdistuvista vaaroista. Mikäli epäilee haasteita perheessä, tulee olla yhteydessä oman kunnan sosiaalipäivystykseen tai hätätapauksessa suoraan hätänumeroon.

Ajankohtainen kriisi tulee jatkumaan vaikeasti määritellyn ajan, emmekä täysin kykene ennakoimaan kaikkia jälkiseuraamuksia. Sairastuneet läheisineen, rajoitusten myötä työnsä ja elinkeinonsa menettäneet tai muuten syrjään jääneet ihmiset tulevat tarvitsemaan apua ja tukea myös akuutin kriisin mentyä ohitse. Tähän joukkoon kuuluu myös kaiken keskellä varttuvia nuoria.

Kolmannen sektorin toimijat, esimerkiksi järjestöt, tekevät tärkeää työtä julkisten ja yksityisten terveys- ja sosiaalipalveluiden rinnalla. Taloudellinen ahdinko ja epävarmuus tulevaisuudesta koskevat kuitenkin myös näitä toimintoja. Yhdistyksillä ei juurikaan ole taloudellista puskuria selviytyä poikkeustilanteista, joten tärkeää työtä tekevien yhdistysten ja järjestöjen varaan ei voida liiaksi  laskea niiden hyvin rajallisten resurssien vuoksi. Valtion on tultava apuun tältäkin osin.

Se, mitä me kaikki voimme juuri nyt tehdä, on toistemme tukeminen. Yrittäjien ahdinkoa voi yrittää lievittää suosimalla lähiyrittäjää ja kohdistaa ostoksensa vaikeana aikoina esimerkiksi tulevia joululahjoja ajatellen. Sen lisäksi kanssaihmisille on tärkeä tarjota olkapäätä ja kuuntelevaa korvaa. Nyt on hyvä hetki soittaa kaukaisemmillekin sukulaisille tai ystäville, joiden kanssa ei viime aikoina ole tullut pidettyä yhteyttä. Ihmiset kohtaavat uusia tilanteita eri tavoin ja osalle tilanne voi näyttäytyä nyt erityisen synkkänä ja hankalana. Heitä pitää tukea ja kannustaa eteenpäin. Ketään ei saa jättää yksin. Yhdessä selviämme kohti kevättä.

Jos kaipaat keskustelukaveria ja tukea, sitä tarjoaa esimerkiksi Mielenterveysseuran neuvontapuhelin: 09 2525 0111 (avoinna 24/7).

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *