Valikko 

Blogi

Demokratia ei ole koskaan valmis

Julkaistu 15.9.2019

Tällä viikolla on juhlittu Suomen hallitusmuodon 100-vuotista taivalta sekä kansainvälistä demokratiapäivää. Voimme olla ylpeitä monipuoluepohjaisesta tasavallastamme.

Edustuksellisessa demokratiassa päätöksenteko nojaa vaaleihin – itse asiassa vaalit ovat ainoa tie demokratiaan. Koska modernissa yhteiskunnassa suoran kansanäänestyksen järjestäminen jokaisesta päätettävästä asiasta ei ole mahdollista, antavat kansalaiset valtansa päättäjille. Hallittavat siis luovuttavat päätöksenteon hallitsijoille, jotka kuitenkin joutuvat vastaamaan päätöksistään tasaisin väliajoin suoritettavissa vaaleissa.

Demokraattiset yhteiskunnat ovat menestyneet perinteisesti hyvin sekä poliittisesti että taloudellisesti. Demokratiaa pidetäänkin toimivimpana yhteiskuntamuotona. Tämä ei saisi kuitenkaan johtaa liialliseen itsetyytyväisyyteen ja uskoon demokratian lopullisesta voitosta. Meidän tulee muistaa, että erinomaisuutensa lisäksi demokratia on myös mitä vaativin yhteiselon muoto. Jokaisen odotetaan osallistuvan ja yksilölle annetaan laaja kansalaisvastuu. Samalla kun demokratiaa aletaan pitää itsestäänselvyytenä, sen perustusten huomataan olevan alttiita kulumiselle ja rapautumiselle.

Puolueet saavat paljon moitteita yhteiskunnallisessa keskustelussa ja joskus puhutaan jopa siitä, että puolueiden aika olisi ohi. Ne ovat kuitenkin tarpeellisia demokratiassa, jotta lukematon määrä yksittäisiä mielipiteitä voidaan tiivistää erilaisiksi toimintavaihtoehdoiksi. Puolueita on välttämätöntä tukea, jotta monipuoluejärjestelmä moniarvoisen demokratian elinehtona voi jatkua. Puolueet muodostavat demokraattisen järjestelmän pohjan, joten toimivin tapa vahvistaa demokratiaa on tukea puolueita.

Monipuoluejärjestelmässä puolueet edustavat kansalaisten toiveiden ja tarpeiden kirjoa ja muodostavat näistä poliittisia linjauksia. Puolueet pystyvät julkituomaan linjauksensa politiikan säännöin, ne pitävät yllä poliittista, moniäänistä keskustelua ja vievät kansalaisten vaaleissa ilmaisemat kannat poliittiseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön. Puolueet ovat myös osallisuuden portinvartijoita – niiden tehtävänä on vahvistaa naisten, nuorten, vähemmistöjen ja muiden aliedustettujen ryhmien poliittista osallistumista ja sitä kautta yhteiskunnallista tasa-arvoa.

Demokratian ytimeen kuuluu kyky käydä rakentavaa keskustelua ja tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen. Siksi onkin tärkeää tarjota puolueille tukea monipuoluedialogin avaamiseen ja rakentamiseen. Lisäksi puolueet myös pitävät toimeenpanovallan ja muut puolueet vastuullisina kansalaisille. Sen lisäksi, että ne valvovat kansalaisten etua, ne myös tarjoavat kansalaisille mahdollisuuden osallistua itse puoluetoimintaan ja päätöksentekoon. Lopputuloksena puolueiden keskeinen tehtävä olisi luoda luottamusta koko poliittisen järjestelmän ja yhteiskunnan toimimiseen sitomalla kansalaiset, päätöksenteon ja lainsäädännön yhdeksi kokonaisuudeksi. 

Viimeisten vuosien aikana demokraattinen järjestelmä on kohdannut uudenlaisia uhkia. Populismi ja vaikuttaminen erilaisten valeuutisten kautta, etenkin sosiaalisen median kuplia hyödyntämällä, on lisännyt yhteiskunnan polarisoitumista ja rapauttanut luottamusta poliittista järjestelmää ja poliitikkoja kohtaan. Tästä on syytä olla huolissaan. On kaikkien poliittisten toimijoiden yhteinen vastuu toimia tavalla, joka vahvistaa luottamusta päätöksentekoon. Tämä edellyttäisi myös vastuullisuutta erilaisia vaalilupauksia annettaessa ja omasta toiminnasta viestimisessä. On surullista huomata, miten kaikenlainen hämmentäminen on politiikassa lisääntynyt. 

Demokraattinen yhteiskuntajärjestys ei ole itsestäänselvyys – se merkitsee jatkuvaa, yhteisöllistä oppimista. Demokratia ei ole koskaan valmis, vaan etenee evoluutionomaisesti yritysten ja erehdysten kautta. Vaikka demokratiassa nähdään usein omat ongelmansa, vakaat demokratiat eivät kuitenkaan heilu edestakaisin poliittisen muodin tuulenpuuskissa, vaan luovat vakaan, rauhallisen ja kestävän pohjan toteuttaa itseään. Tämä on tärkeää muistaa, kun poliittisen keskustelun sykli tuntuu koko ajan vain nopeutuvan.

Jokaisessa yhteiskunnassa on omia sisäisiä konflikteja ja jakolinjoja. Toimiva edustuksellinen demokratia kuroo kuitenkin näitä jakolinjoja umpeen ja hallitsee eriäviä mielipiteitä niin, että kestävä rauha voidaan saavuttaa ilman, että ihmisten pitää olla yksimielisiä tai pelätä oman mielipiteenvapautensa puolesta.

Järjestelmämme ei ole virheetön, mutta se on paras mahdollinen. Muistetaan vaalia demokratiaamme, sillä sen olemassaolo on kaikkea muuta kuin itsestään selvää! 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *