Alkoholipolitiikka on kestopuheenaihe Suomessa ja ajankohtainen erityisesti nyt, kun ministeri Rehulan johdolla tehdään alkoholipolitiikan kokonaisuudistusta. Lainsäädännön uudistaminen on osa norminpurkutalkoita. Uudistettu laki vapauttaisi alkoholilainsäädäntöä ja helpottaisi elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä purkamalla tarpeettomina, vanhentuneina tai kankeina pidettyjä normeja. Uudistus tulee todellakin tarpeeseen. Aihe keskusteluttaa myös sen vuoksi, että kauppojen aukiolot vapautuivat vuoden alusta. Keskustelun taustalla on toisaalta tietysti huoli suomalaisten alkoholinkäytöstä ja normien purkamisen vaikutuksesta tähän.
Alkoholin aiheuttamat haitat ovat totta ja niitä tulee ehkäistä. Kiellot ja veronkorotukset eivät kuitenkaan ole osoittautuneet toimiviksi keinoiksi. Haittoja voidaan sitä vastoin ehkäistä vaikuttamalla lapsiin ja nuoriin, heidän asenteisiin ja käyttäytymismalleihin. Suomessa on jo nyt muuta Eurooppaa säännellympi alkoholipolitiikka ja silti alkoholin käyttö aiheuttaa ongelmia. Vastakkain keskustelussa ovat terveyspoliittinen ja elinkeinopoliittinen näkökulma.
Kantani on ollut aina selkeä: myös ravintoloiden aukiolot vapaiksi, pienpanimoille myyntiluvat ja viinit ruokakauppoihin. Meillä lukuisia loistavia esimerkkejä maailmalla siitä, miten pienpanimoista on nopeasti kasvanut merkittäviä työllistäjiä ja viennin edistäjiä. Kollegani Jaana Pelkosen lakialoitteen ravintoloissa myytävien alkoholijuomien ALV:n laskemisesta allekirjoitin ensimmäisenä ryhmästämme.
Olen itsekin kirjoittanut ravintola-anniskelun alvista jo viisi vuotta sitten.
Ravintolakulutuksen osuus alkoholinkulutuksesta on puolittunut vuoden 1997 jälkeen ja laskenut 2000-luvulla 17 prosentista noin 10 prosenttiin. Ravintoloiden jatkoajoilla kulutetun alkoholin osuus on kutistunut arviolta puoleen prosenttiin. Alkoholin kulutus on siirtynyt koteihin ja muihin valvomattomiin tiloihin. Myös laiton anniskelu rehottaa. Matkustajatuonti on jo lähes kaksinkertaista ravintolamyyntiin verrattuna. Suomelta jää saamatta merkittävä määrä verotuloja. Haitat kuitenkin hoidetaan ja maksetaan Suomessa.
Kun kansanterveydestä ollaan huolissaan, tulisi alkoholinkulutusta oikeastaan ohjata nimenomaan ravintolakulutuksen suuntaan, sillä ravintoloissa anniskelua sääntelee laki. Laki kieltää anniskelemasta päihtyneelle tai alaikäisellä ja ravintolassa järjestyksen turvaa järjestyksenvalvoja. Alkoholiveron korottaminen kuitenkin aiheuttaa hinnankorotuspaineita ravintoloissa ja korkeat hinnat ohjaavat asiakkaita muualle. Muutaman vuoden sisällä toteutetut kolme alkoholiveronkorotusta ovat ajaneet monet ravintola-alan yrittäjät konkurssiin ja myös harmaatalous alalla on kasvanut rajusti. Kun alkoholi jälleenmyydään asiakkaalle, on sen hintaan jyvitetty palkka-, vuokra- ja muita toimintakuluja. Tästä johtuu alkoholijuomien korkea hinta ravintoloissa. Alkoholiverojen korotuksista keskusteltaessa ei mielestäni tuoda tarpeeksi esille korotusten vaikutuksia ravintola-alan yrittäjyyteen ja sitä kautta työllisyyteen.
Hallituspuolueet arvioivat alkoholilain kokonaisuudistuksen pohjaehdotusta, ja sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa lain valmistelua. Tavoitteena on saada lakiluonnos lausunnoille maaliskuussa. Hallituksen esitys alkoholilaista on tarkoitus antaa eduskunnalle alkukesällä. Lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.