Näin äitienpäivänä on hyvä muistaa, että äitiyttä on erilaista. Yhteiskunnassamme on niin nuoria ja vanhempia äitejä, yksinhuoltajaäitejä, uusperheäitejä ,suurperheäitejä, sijaisäitejä, kotiäitejä, uraäitejä kuin isoäitejäkin…

Yhteiskunnassamme on edelleen äitiyteen liittyviä epäkohtia. On erilaisia tapoja olla äiti. On myös äitejä, joiden äitiyttä ei täysin tunnusteta.

On äitejä, joilla ei ole elävää lasta.
Suomessa syntyy joka vuosi keskimäärin 200 lasta kuolleena. Kuolleena syntyneellä tarkoitetaan lasta, joka on syntynyt raskausviikon 22 jälkeen. Tällä hetkellä näitä lapsia ei merkitä lainkaan väestöjärjestelmään, vaikka vanhemmilla on velvollisuus esimerkiksi haudata heidät. Yhteiskunnan näkökulmasta lapsia ei kuitenkaan ikään kuin ole olemassa. Se tuntuu pahalta. Lapsensa menettäneille vanhemmille kuolleena syntynyt lapsi on ihan oikea lapsi ja perheenjäsen. Suru ja kaipaus kulkevat mukana läpi elämän. Kuolleena syntyneiden lasten merkitseminen rekisteriin auttaisi ja tukisi perheitä muutenkin vaikeastikäsiteltävän surun keskellä. Esimerkiksi Ruotsissa kuolleena syntynyt lapsi merkitään väestötietojärjestelmään vanhempien niin pyytäessä. Sekä äidin että isän henkilökohtaisiin tietoihin merkitään tuolloin lapselle annettu nimi ja syntymäaika. Asiasta on vireillä kansalaisaloite: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2000

On äitejä, joiden on käytävä läpi raskas ja byrokraattinen prosessi ollakseen virallisesti vanhempi lapselleen.
Äitiyden kannustamisessa ja tukemisessa on muutostarpeita muillakin saroilla. Esimerkiksi naisparien syntyville lapsilla ei tällä hetkellä ole samoja oikeuksia kun eri sukupuolta olevien avoparien lapsilla. Jotta perheen molemmat äidit ovat virallisesti äitejä, on heidän nyt käytävä läpi hidas, kallis ja turhalta tuntuva sisäisen adoption prosessi. Epäkohdan korjaava Äitiyslaki oli jo valmisteltuna ministeriössä, mutta se jätettiin antamatta eduskunnalle. Äitiyslain myötä vanhemmuus voidaan tunnustaa jo neuvolakäyntien aikana ja lapsella voi sen myötä olla kaksi vanhempaa heti syntymästä lähtien. Naisparin lapsesta tulee näin tasavertainen eri sukupuolta olevien perheeseen syntyvän lapsen kanssa. Äitiyslaki-kansalaisaloitteen takana on isoja perhe- ja ihmisoikeustoimijoita, kuten Seta, Pelastakaa lapset, Väestöliitto ja Amnestyn Suomen osasto. Käykää allekirjoittamassa: http://aitiyslaki.fi/

Näillä ajatuksilla toivotan aurinkoista äitienpäivää!