Suomeen adoptoidaan vuosittain muutamia kymmeniä lapsia ulkomailta kansainvälisen adoption kautta. Suomessa on tällä hetkellä useita perheitä, joiden osalta kansainvälinen adoptio on viivästynyt kohtuuttomasti COVID-19 -kriisin vuoksi. Vuonna 2020 vain pieni osa suunnitelluista kansainvälisistä adoptioista on toteutunut.
Adoptio-organisaatiot eivät ole pystyneet toteuttamaan adoptiolasten hakumatkoja maaliskuun jälkeen. Parhaillaan esimerkiksi Thaimaassa, Kiinassa ja Filippiineillä odottaa joukko lapsia, joiden alkuperäinen Suomeen saapuminen on siirtynyt kuukausilla. Osassa näitä tapauksia adoptioperhettä koskevat matkustusrajoitukset estävät lapsen haun. Osassa maita Suomen konsulaatit ovat kiinni eikä tarpeellisia matkustusasiakirjoja ole voitu toimittaa. Kiinan osalta taas paikalliset organisaatiot vastaavat huonosti yksityisten henkilöiden tai organisaatioiden yhteydenottoihin.
Kansainvälinen adoptio perustuu lapsen edun turvaamiseen. YK:n lapsen oikeuksien julistus määrittelee, että lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Kansainvälinen adoptio toteutuu tilanteissa, joissa adoptioon vapautuneelle lapselle ei ole löydetty ensisijaisesti uutta adoptio- tai sijaiskotia hänen synnyinmaastaan.
Eduskunnan adoptioryhmän puheenjohtajana kysyin adoptioon liittyvistä asioista vastaavalta ministeriltä, Krista Kiurulta, miten hallitus aikoo edesauttaa kansainvälistä adoptiota odottavien lasten hakumatkoja. Nähdäkseni adoptiomatkojen peruuntuminen ja viivästyminen on aiheuttanut ennen kaikkea inhimillisiä tragedioita. Suomalaiset perheet ovat odottaneet epätietoisuuden vallassa kuukausien ajan eikä tilanteen etenemisestä ole toistaiseksi tietoa. Samaan aikaan lapset voivat kärsiä terveydenhuollon, ravitsemuksen ja hyvinvoinnin puutteesta, mikä aiheuttaa odottavissa perheissä huolta ja hätää. Vanhemmat eivät pääse hakemaan lapsiaan luokseen.
Valitettavasti ministerin antama vastaus ei tuonut paljoakaan toivoa tilanteeseen. Adoptiohakumatkat edellyttävät toteutuakseen sitä, että lapsen lähtömaa sallii mahdollisista koronakriisistä johtuvista rajoituksista riippumatta adoptiovanhempien saapumisen maahan. Suomen mahdollisuus hakumatkojen edesauttamiseen lasten lähtömaassa rajoittuu siten kansainväliseen yhteistyöhön, johon Suomi on ministeri Kiurun mukaan ryhtynyt. Annetun vastauksen mukaan adoptioasioiden keskusviranomaisena toimiva adoptiolautakunta selvittää muilta osin, miten koronakriisin jatkuessa voidaan edistää kansainvälistä adoptiota odottavien perheiden asiaa.
Suomen olisi mahdollista käsitellä poikkeuksellisessa tilanteessa adoptiolasten maahansaapumislupia korkean prioriteetin nopeudella. Kysyin kirjallisessa kysymyksessäni myös tämän ottamisesta käyttöön. Ministeri Kiurun mukaan lapsen etu huomioon ottaen oleskelulupa käsitellään kiireellisesti, jos adoptio vahvistetaan vasta Suomeen saapumisen jälkeen. Tämän suhteen käytännöt kuitenkin vaihtelevat maakohtaisesti eikä tämänhetkinen tilanne siis koske kaikkia adoptiolapsia.
Tilanne on jatkunut jo kuukausia, eikä ratkaisusta ole vielä tietoa. Uusi COVID 19-aalto on liikkeellä eikä se tule helpottamaan tilanteen nopea etenemistä. Osa lapsista tietää odottavansa vanhempiaan saapuvaksi, mutta kukaan ei osaa sanoa miten pitkään siinä menee. Heikossa asemassa oleville lapsille ja heidän perheilleen pitkittynyt odotusaika on kohtuuton. Hallituksen tulisikin nyt kiirehtiä kansainvälisen yhteistyön tehostamista niissä tilanteissa, joissa kyseessä on adoptiolasten ja perheiden yhteen saattaminen. Poikkeuksellinen tilanne edellyttää poikkeuksellisia ratkaisuja, jotta lapset saadaan kotiin. Jokaisella päivällä on merkitystä perheille.
Linkki kirjalliseen kysymykseeni keskeytyneiden kansainvälisten adoptiohakumatkojen edistämisestä
Ministeri Krista Kiurun vastaus kirjalliseen kysymykseeni
